Turvemaa

Turvemaa
Kolumni
Jouni Kemppainen
Metsänhoito | Jatkuva kasvatus lisääntyy – samalla avohakkuiden edut voivat yllättää uudelleen
Ympäristö | Valtion rahat eivät yksin riitä ennallistamiseen – jättiurakka voi avata osalle viljelijöistä kannattavia mahdollisuuksia
Tilaajalle
Metsä | Metsänomistajan viikon viisi tärkeää uutista: Helsinki tuhosi kutupaikkoja, verottaja voi kysyä traktorin ajopäiväkirjaa
Elintarviketeollisuus | Turvemailla kasvanut ohra ei enää kelpaa Anoralle, muut asiat silti merkittävämpiä Koskenkorvan hiilijalanjäljessä
Tilaajalle
Ympäristö | Tanskan turvepellot laitetaan verolle – tuottajat mukana ilmastoveron suunnittelussa
Tilaajalle
Koneviesti | Turvemaiden fiksusti tehty raivaus pelloksi eliminoi suorat hiilidioksidipäästöt – saveamalla turvemaasta saadaan enemmän irti
Ympäristö | Maankäytön päästöt ovat terästehdasta kimurantimpi ongelma – Hallitus teki hallaa poistamalla turvemaiden vettämistuen
Kasvintuotanto | Nurmi vähentää tehokkaasti typen huuhtoutumista turvepelloilta
Metsänhoito | Suometsien vääränlainen käsittely aiheuttaa ympäristökuormitusta ‒ ylimitoitettu kunnostusojitus voi jopa haitata puuston kasvua
Tilaajalle
Metsäkoneet | Ilmastonmuutos voi pyöräyttää puunkorjuun päälaelleen – syynä leudot ja sateiset talvet
Metsänhoito | Kaistalehakkuista hyviä kokemuksia rämemetsien jatkuvassa kasvatuksesta
Ympäristö | Turvepeltojen määrä on yliarvioitu Virossa – ”Todellinen ala ehkä kolmanneksen pienempi kuin virallisissa tilastoissa”
Tilaajalle
Lukijalta
Hannu Kesävaara
Maatalous | Lukijalta: Mihin tutkimukseen perustuvat turvemaiden päästöt?
Tilaajalle
Metsäpolitiikka | Joutoalueiden metsitystuki sai hallitusneuvotteluissa tylyn lopun – asiantuntija pelkää joutoalueiden jäävän nyt rempalleen
Tilaajalle
Metsänhoito | Ilmastonmuutokseen sopeutuminen pitää jo aloittaa, sanoo suometsätieteen professori
Tilaajalle
Kolumni
MT toimitus
Maatalous | Päästökeskustelussa unohtuu, että turvepellot tuottavat pääasiassa ruokaa
Ympäristö | Kattava tieto turvepeltojen päästöistä puuttuu – ”Olisi sosiaalisesti kestämätöntä takautuvasti laatia rajoituksia raivioiden käytölle”
Yliö
Ellen Huan-Niemi
Ilmastonmuutos | Asiantuntija: Turvepeltojen kasvihuonepäästöjen vähentäminen vaatii uusia politiikkatoimia
Tilaajalle
Metsänhoito | Turvemaiden kuusikoiden hiilensidonta toipuu heti poimintahakkuiden jälkeen
Tilaajalle
Metsänhoito | Nykyistä matalammat ojat vähentävät suometsien vesistöpäästöjä
Tilaajalle
Kasvintuotanto | Parjatut turvemaat ovat monella tilalla satovarmimpia
Maatalouden ympäristötoimet | Turvepeltojen käyttöön liittyy "viheliäinen ongelma" – tutkija kertoi maitovaltuuskunnalle mikä se on
Metsä | Luke muuttaisi maa- ja metsätaloudelle tukijärjestelmät tulosperusteiseksi
Maatalouden ympäristötoimet | Tiloilta haetaan lupaa mitata pellon turvekerros, pyyntö herättää kysymyksiä – kielletäänkö turvelohkojen viljely tulevaisuudessa?
Lukijalta
Jukka Tuori
Yhteiskunta | Vihreiden kaupunkijärkeä olisi tarvittu jo 1500-luvulla
Maatalouden ympäristötoimet | Luke: Maatalouden päästöjen vähentäminen on mahdollista, mutta yhtä hyvää, nopeaa ja halpaa ratkaisua ei ole
Turvemaiden määrästä on toistaiseksi olemassa vain karkea kuva – nyt on alkamassa valtakunnallinen maastokartoitus
Suometsien hoidon tuet ovat muuttumassa – maanomistajat voivat kertoa, millainen tuki purisi parhaiten
Turvepeltojen käytöstä ja päästöjen vähentämisestä ilmestyi tuhti lähdeteos – yksikään keino ei sovi kaikille eikä mikään keino yksin riitä
Suometsien hoidon suositukset päivitetään ensi vuoden aikana – ”Nyt pitää ratkaista se, miten hiili saadaan pysymään turpeessa, kun suometsiä hoidetaan”
Maatilojen suurimmat ilmastopäästöt ovat peräisin multa- ja turvepelloilta – karjan tuottama metaani ei yhtä merkittävä
Aarre: Turvemaita voidaan korjata sulan maan aikaan, kunhan yksi tärkeä ehto täyttyy – "Parhaimmillaan kesäharvennuksessa jälki voi olla talviharvennusta parempaa"
Turvemaita voidaan onnistuneesti korjata sulan maan aikaan, kunhan suunnitteluun panostetaan – Mutta jos tiestö ei ole kunnossa, on turha vaiva edes suunnitella
Kolumni
MT toimitus
Vesi nousee – oletko valmis?
Metsänomistajat ovat hakeneet metsityspalkkiota jo enemmän kuin valtio varasi siihen talousarviossa
Turvemaiden kohtalo huolettaa maitotilallista Kaustisella: "Jos syyskyntöjä kielletään, se merkitsee vaikeuksia keväälle"
Mistä tunnet turvemaan? Tieto peltojen maalajista perustuu yleensä aistinvaraiseen analyysiin – tarkka määrittely vaatii laboratorioanalyysin
Multamaa voi olla turvepellon veroinen päästölähde – tutkimusta tarvitaan multamaidenkin päästöistä lisää
Aaltoila: Seteli suossa ei sido hiiltä
Kunnostusojituksia tehdään vuosittain jopa 70 000 hehtaarilla – Aarre: Näitä asioita onnistunut ja kannattava kunnostusojitus vaatii
Milloin ja missä kunnostusojitus kannattaa tehdä? 7 kysymystä kunnostusojituksesta
Voiko ojituksen ympäristöhaittoja pienentää?
Turvemaiden terveyslannoitukset kasvussa, kemeratuen muutos näkyy jo nyt
Turvemaille suunnitteilla terveyslannoituksia selvästi enemmän kuin viime vuonna – taustalla Kemeran muutokset
Kuinka suometsiä uudistetaan? Miten suometsien kasvatus kannattaa? Kymmenen kysymystä suometsien hoidosta
Metsä Group suosittelee avohakkuiden välttämistä turvemailla, korjuumääriä nostetaan pohjoisessa: "Sulanmaan hakkuut ovat lisääntyneet puolella superkantavan telaston ansiosta"
PTT ehdottaa raivauskieltoa turvemaiden päästöjen hillitsemiseksi
Metsähallitus pyrkii kasvattamaan metsiensä hiilinielua kymmenen prosenttia vuoteen 2035 mennessä
EU kirittämään metsien tiukkaa suojelua: suojeltavaksi ehdotetaan vanhojen metsien lisäksi turvemaita – "Monimuotoisuuden turvaaminen on pakollista"
Suometsässä on mahdollista päästä hyviin kasvutuloksiin, kunhan vesitalous on kunnossa
Tutkimus: Ojitettujen soiden ravinnevalumat jatkuvat vuosikymmeniä ojituksen jälkeen
Pääkirjoitus: Viidesosa puusta hakataan suometsistä
Pohjoisessa tahtoa vähentää turvemaiden viljelyn päästöjä vapaaehtoisesti – kunhan ruuantuotannon edellytykset eivät heikkene
Kolumni
Emmi Haltia
Viljelijällä on monia syitä toimia turvemaiden kanssa juuri niin kuin he nyt toimivat
Turvemaita voi viljellä myös niin, ettei hiilidioksidipäästöjä juuri synny
IPCC:n ilmastotoimet tapetilla myös EU:ssa – Poliittisiksi keinoiksi tutkijat nostavat hiilikaupan ja ympäristölle haitallisten tukien poiston
Ilmastopaneeli IPCC tunnustaa kestävän metsänkäytön osana päästövähennyksiä – "Lisää kasvua ja hiilen sidontaa"
Ilmastotutkijat haluavat turvepeltojen raivauksen kuriin – MTK: Rehuntuotantoon sopivien alueiden ottaminen pois tuotannosta heikentäisi ruokaturvaa
Ilmastoraportti: Maa- ja metsätalouden on muututtava ilmastonmuutoksen torjumiseksi – turvemaiden käyttöä hillittävä ja kasvissyöntiä lisättävä
EU-asiantuntijaryhmä esittää tilakohtaista suunnittelua ja hiililaskelmaa kestävän maa- ja metsätalouden määritelmäksi
Karjatilojen kasvava lannanlevitystarve johtaa metsänhävitykseen – keskusta esittää turvepeltoheittojen metsitystä hieskoivulle
Aarre: Suomen vanhimmat suot syntyivät noin 10 000 vuotta sitten – Tiesitkö, että uusia soita syntyy vieläkin?
Suomen vanhimmat suot syntyivät noin 10 000 vuotta sitten – Tiesitkö, että uusia soita syntyy yhä?
Metsäkato vaikeuttaa Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamista
Kysely: Turvemaiden raivausta halutaan rajoittaa, mutta viljelyä ei – Puoluejohtajat ottavat kantaa MT:n vaalitentissä
Kolumni
MT toimitus
Turvemaan kyntökielto ei sovi Suomelle
Vapo huutokauppaa 16 kosteikkoa – ”Uskomme, että kiinnostus on suurinta metsästäjien joukossa”
Kolumni
Silja Keränen
Turvemaiden metsätalous vaikuttaa ratkaisevasti Suomen ilmastopäästöihin
Pohjaveden pinnan nosto turvepelloilla ja -metsissä vähentäisi ilmastopäästöjä – keinoja kehitetään maanomistajien kanssa
60 prosenttia maatalouden ilmastopäästöistä tulee turvemailta: ”Pinta-alan kasvu on suurin syy päästövähennysten saavuttamattomuuteen"
Ilmastonmuutos vaikeuttaa turvemaiden hakkuita
Yrittäjä tukkii nyt 1980-luvulla perkaamansa ojat: "Turha on taivastella"
Metsä Group aikoo lisätä sulan maan harvennushakkuita ja turvemaiden korjuuta yli miljoona kuutiometriä
Luken tutkija: "On kaikkien etu, että maassa on hiiltä"
Tyvitervastauti havaittiin ensi kertaa turvemaiden männiköissä
Yliö: Turvemaiden avohakkuut likaavat vesistöjä ja kerryttävät kaloihin elohopeaa
Nykykeinot eivät riitä ilmastotavoitteisiin
Omatekoinen ajokone voittaa markkinoiden mallit
Kolumni
MT toimitus
Rahkaturvesuosta hyvää peltoa
Raivauskielto kaatui EU:ssa
Viljelijät haluavat sallia turvemaiden raivauksen
Hallitus panttaa kantaansa turvemaiden raivauskieltoon
Turvemaiden raivauskielto kaatui EU-valiokunnassa
Suo, kuokka ja EU
Turvemaiden raivauskiellolle tyrmäys valiokunnassa
Turvemaiden raivauskielto estäisi tilojen laajentamisen
EU:n maatalousuudistus kieltämässä turvemaiden raivauksen

Turvemaa

Metsänhoito | Jatkuva kasvatus lisääntyy – samalla avohakkuiden edut voivat yllättää uudelleen

Ympäristö | Valtion rahat eivät yksin riitä ennallistamiseen – jättiurakka voi avata osalle viljelijöistä kannattavia mahdollisuuksia

Metsä | Metsänomistajan viikon viisi tärkeää uutista: Helsinki tuhosi kutupaikkoja, verottaja voi kysyä traktorin ajopäiväkirjaa

Elintarviketeollisuus | Turvemailla kasvanut ohra ei enää kelpaa Anoralle, muut asiat silti merkittävämpiä Koskenkorvan hiilijalanjäljessä

Ympäristö | Tanskan turvepellot laitetaan verolle – tuottajat mukana ilmastoveron suunnittelussa

Koneviesti | Turvemaiden fiksusti tehty raivaus pelloksi eliminoi suorat hiilidioksidipäästöt – saveamalla turvemaasta saadaan enemmän irti

Ympäristö | Maankäytön päästöt ovat terästehdasta kimurantimpi ongelma – Hallitus teki hallaa poistamalla turvemaiden vettämistuen

Kasvintuotanto | Nurmi vähentää tehokkaasti typen huuhtoutumista turvepelloilta

Metsänhoito | Suometsien vääränlainen käsittely aiheuttaa ympäristökuormitusta ‒ ylimitoitettu kunnostusojitus voi jopa haitata puuston kasvua

Metsäkoneet | Ilmastonmuutos voi pyöräyttää puunkorjuun päälaelleen – syynä leudot ja sateiset talvet

Metsänhoito | Kaistalehakkuista hyviä kokemuksia rämemetsien jatkuvassa kasvatuksesta

Ympäristö | Turvepeltojen määrä on yliarvioitu Virossa – ”Todellinen ala ehkä kolmanneksen pienempi kuin virallisissa tilastoissa”

Maatalous | Lukijalta: Mihin tutkimukseen perustuvat turvemaiden päästöt?

Metsäpolitiikka | Joutoalueiden metsitystuki sai hallitusneuvotteluissa tylyn lopun – asiantuntija pelkää joutoalueiden jäävän nyt rempalleen

Metsänhoito | Ilmastonmuutokseen sopeutuminen pitää jo aloittaa, sanoo suometsätieteen professori

Maatalous | Päästökeskustelussa unohtuu, että turvepellot tuottavat pääasiassa ruokaa

Ympäristö | Kattava tieto turvepeltojen päästöistä puuttuu – ”Olisi sosiaalisesti kestämätöntä takautuvasti laatia rajoituksia raivioiden käytölle”

Ilmastonmuutos | Asiantuntija: Turvepeltojen kasvihuonepäästöjen vähentäminen vaatii uusia politiikkatoimia

Metsänhoito | Turvemaiden kuusikoiden hiilensidonta toipuu heti poimintahakkuiden jälkeen

Metsänhoito | Nykyistä matalammat ojat vähentävät suometsien vesistöpäästöjä

Kasvintuotanto | Parjatut turvemaat ovat monella tilalla satovarmimpia

Maatalouden ympäristötoimet | Turvepeltojen käyttöön liittyy "viheliäinen ongelma" – tutkija kertoi maitovaltuuskunnalle mikä se on

Metsä | Luke muuttaisi maa- ja metsätaloudelle tukijärjestelmät tulosperusteiseksi

Maatalouden ympäristötoimet | Tiloilta haetaan lupaa mitata pellon turvekerros, pyyntö herättää kysymyksiä – kielletäänkö turvelohkojen viljely tulevaisuudessa?

Yhteiskunta | Vihreiden kaupunkijärkeä olisi tarvittu jo 1500-luvulla

Maatalouden ympäristötoimet | Luke: Maatalouden päästöjen vähentäminen on mahdollista, mutta yhtä hyvää, nopeaa ja halpaa ratkaisua ei ole

Turvemaiden määrästä on toistaiseksi olemassa vain karkea kuva – nyt on alkamassa valtakunnallinen maastokartoitus

Suometsien hoidon tuet ovat muuttumassa – maanomistajat voivat kertoa, millainen tuki purisi parhaiten

Turvepeltojen käytöstä ja päästöjen vähentämisestä ilmestyi tuhti lähdeteos – yksikään keino ei sovi kaikille eikä mikään keino yksin riitä

Suometsien hoidon suositukset päivitetään ensi vuoden aikana – ”Nyt pitää ratkaista se, miten hiili saadaan pysymään turpeessa, kun suometsiä hoidetaan”

Maatilojen suurimmat ilmastopäästöt ovat peräisin multa- ja turvepelloilta – karjan tuottama metaani ei yhtä merkittävä

Aarre: Turvemaita voidaan korjata sulan maan aikaan, kunhan yksi tärkeä ehto täyttyy – "Parhaimmillaan kesäharvennuksessa jälki voi olla talviharvennusta parempaa"

Turvemaita voidaan onnistuneesti korjata sulan maan aikaan, kunhan suunnitteluun panostetaan – Mutta jos tiestö ei ole kunnossa, on turha vaiva edes suunnitella

Vesi nousee – oletko valmis?

Metsänomistajat ovat hakeneet metsityspalkkiota jo enemmän kuin valtio varasi siihen talousarviossa

Turvemaiden kohtalo huolettaa maitotilallista Kaustisella: "Jos syyskyntöjä kielletään, se merkitsee vaikeuksia keväälle"

Mistä tunnet turvemaan? Tieto peltojen maalajista perustuu yleensä aistinvaraiseen analyysiin – tarkka määrittely vaatii laboratorioanalyysin

Multamaa voi olla turvepellon veroinen päästölähde – tutkimusta tarvitaan multamaidenkin päästöistä lisää

Aaltoila: Seteli suossa ei sido hiiltä

Kunnostusojituksia tehdään vuosittain jopa 70 000 hehtaarilla – Aarre: Näitä asioita onnistunut ja kannattava kunnostusojitus vaatii

Milloin ja missä kunnostusojitus kannattaa tehdä? 7 kysymystä kunnostus­ojituksesta

Voiko ojituksen ympäristöhaittoja pienentää?

Turvemaiden terveyslannoitukset kasvussa, kemeratuen muutos näkyy jo nyt

Turvemaille suunnitteilla terveyslannoituksia selvästi enemmän kuin viime vuonna – taustalla Kemeran muutokset

Kuinka suometsiä uudistetaan? Miten suometsien kasvatus kannattaa? Kymmenen kysymystä suometsien hoidosta

Metsä Group suosittelee avohakkuiden välttämistä turvemailla, korjuumääriä nostetaan pohjoisessa: "Sulanmaan hakkuut ovat lisääntyneet puolella superkantavan telaston ansiosta"

PTT ehdottaa raivauskieltoa turvemaiden päästöjen hillitsemiseksi

Metsähallitus pyrkii kasvattamaan metsiensä hiilinielua kymmenen prosenttia vuoteen 2035 mennessä

EU kirittämään metsien tiukkaa suojelua: suojeltavaksi ehdotetaan vanhojen metsien lisäksi turvemaita – "Monimuotoisuuden turvaaminen on pakollista"

Suometsässä on mahdollista päästä hyviin kasvutuloksiin, kunhan vesitalous on kunnossa

Tutkimus: Ojitettujen soiden ravinnevalumat jatkuvat vuosikymmeniä ojituksen jälkeen

Pääkirjoitus: Viidesosa puusta hakataan suometsistä

Pohjoisessa tahtoa vähentää turvemaiden viljelyn päästöjä vapaaehtoisesti – kunhan ruuantuotannon edellytykset eivät heikkene

Viljelijällä on monia syitä toimia turvemaiden kanssa juuri niin kuin he nyt toimivat

Turvemaita voi viljellä myös niin, ettei hiilidioksidipäästöjä juuri synny

IPCC:n ilmastotoimet tapetilla myös EU:ssa – Poliittisiksi keinoiksi tutkijat nostavat hiilikaupan ja ympäristölle haitallisten tukien poiston

Ilmastopaneeli IPCC tunnustaa kestävän metsänkäytön osana päästövähennyksiä – "Lisää kasvua ja hiilen sidontaa"

Ilmastotutkijat haluavat turvepeltojen raivauksen kuriin – MTK: Rehuntuotantoon sopivien alueiden ottaminen pois tuotannosta heikentäisi ruokaturvaa

Ilmastoraportti: Maa- ja metsätalouden on muututtava ilmastonmuutoksen torjumiseksi – turvemaiden käyttöä hillittävä ja kasvissyöntiä lisättävä

EU-asiantuntijaryhmä esittää tilakohtaista suunnittelua ja hiililaskelmaa kestävän maa- ja metsätalouden määritelmäksi

Karjatilojen kasvava lannanlevitystarve johtaa metsänhävitykseen – keskusta esittää turvepeltoheittojen metsitystä hieskoivulle

Aarre: Suomen vanhimmat suot syntyivät noin 10 000 vuotta sitten – Tiesitkö, että uusia soita syntyy vieläkin?

Suomen vanhimmat suot syntyivät noin 10 000 vuotta sitten – Tiesitkö, että uusia soita syntyy yhä?

Metsäkato vaikeuttaa Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamista

Kysely: Turvemaiden raivausta halutaan rajoittaa, mutta viljelyä ei – Puoluejohtajat ottavat kantaa MT:n vaalitentissä

Turvemaan kyntökielto ei sovi Suomelle

Vapo huutokauppaa 16 kosteikkoa – ”Uskomme, että kiinnostus on suurinta metsästäjien joukossa”

Turvemaiden metsätalous vaikuttaa ratkaisevasti Suomen ilmastopäästöihin

Pohjaveden pinnan nosto turvepelloilla ja -metsissä vähentäisi ilmastopäästöjä – keinoja kehitetään maanomistajien kanssa

60 prosenttia maatalouden ilmastopäästöistä tulee turvemailta: ”Pinta-alan kasvu on suurin syy päästövähennysten saavuttamattomuuteen"

Ilmastonmuutos vaikeuttaa turvemaiden hakkuita

Yrittäjä tukkii nyt 1980-luvulla perkaamansa ojat: "Turha on taivastella"

Metsä Group aikoo lisätä sulan maan harvennushakkuita ja turvemaiden korjuuta yli miljoona kuutiometriä

Luken tutkija: "On kaikkien etu, että maassa on hiiltä"

Tyvitervastauti havaittiin ensi kertaa turvemaiden männiköissä

Yliö: Turvemaiden avohakkuut likaavat vesistöjä ja kerryttävät kaloihin elohopeaa

Nykykeinot eivät riitä ilmastotavoitteisiin

Omatekoinen ajokone voittaa markkinoiden mallit

Rahkaturvesuosta hyvää peltoa

Milloin ja missä kunnostusojitus kannattaa tehdä? 7 kysymystä kunnostusojituksesta