Orivarsa "Tarmo" oli haastatteluhetkellä tallin tuorein tulokas. Sen isä on Love You ja emä Narcissa Hanover. Milla ja Mikael Pitkäsen tavoite on olla ikäluokkakisoissa kasvateillaan. Kuva: Antti Savolainen
Pitkää reittiä kilparadoille – Pitkäset hakevat huippuja omista kasvateista
Milla ja Mikael Pitkänen panostavat laadukkaisiin amerikkalaisiin emätammoihin.
"Tarmo" on nimensä veroinen varsa. Kuva: Antti Savolainen”Tästä kahvipöydän äärestä se suunnittelu lähtee. Tutkitaan hevosten sukuja ja pohditaan vaihtoehtoja. Siitä menee vielä melkoinen tovi, ennen kuin saadaan varsa kilparadalle”, Milla ja Mikael Pitkänen hymyilevät.
He kasvattavat ja kilpailuttavat Stride-kasvattajanimestä tunnistettavia lämminveriravureita yhteistyössä Mikaelin isän Paulin kanssa Eurajoella.
Neljän siitostamman lisäksi tallissa on niiden jälkeläisiä ja pari ulkopuolelta ostettua nuorta hevosta.
Tuorein tulokas on haastatteluhetkellä kuuden päivän ikäinen orivarsa ”Tarmo” (i. Love You, e. Narcissa Hanover 1.13,8a). Kevään mittaan on tulossa vielä varsat yhdistelmistä Love You–Unyielding Stride 1.13,8a, Maharajah–Oaklea Quail 1.14,9a ja Broadway Hall–Carry The Nation 1.20,5a.
Tallin siitostammat edustavat laadukkaita amerikkalaisia sukulinjoja. Tammat siemennetään pääsääntöisesti ranskalaissukuisilla oreilla. Orivalinnoista keskustellaan vilkkaasti, mutta lopulliset päätökset tekee Milla.
”Ranskalaisilla oreilla haetaan varsoihin terveyttä ja sitä, että sukusiitosaste ei nouse liikaa”, hän kertoo.
Pitkästen tavoitteena on kasvattaa hevosia, joilla pääsee osallistumaan ikäluokkalähtöihin.
”Toki varsoja myös myydään, mutta niistä pitää saada asiallinen hinta. 2016 syksyllä myimme Ypäjän huutokaupassa Sturdy Striden Ruotsiin Heikki Koskelalle.”
Tallin hevoset ovat mahdollisimman paljon ulkona. Tarhoissa on kunnon pohjat ja katokset.
”Etenkin vieroitetut varsat kuuluvat ulos. Niiden pitää saada liikettä ja riittävästi ruokaa. Mutta niitä on myös muistettava käsitellä säännöllisesti”, Pitkäset painottavat.
Hevoset työllistävät Millan täysipäiväisesti. Hän vastaa niiden hyvinvoinnista ja valmennuksesta. Mikael ja haastatteluhetkellä yritystoiminnassaan kiinni ollut Pauli auttavat vapaa-aikanaan. Mikael myös ajaa lähes kaikki startit ja kengittää hevoset.
”Pauli on todella tärkeä lenkki meidän toiminnassa. Ilman häntä ei olisi mahdollista pitää tällaista määrää hevosia”, pariskunta kiittää.
Raviurheiluun kuuluvat olennaisesti värikkäät tositarinat. Yksi niistä on Carry The Nationin tuleminen tallin muonavahvuuteen varsana.
”Millalla ja minulla oli jo silloin hevosia. Oltiin rakentamassa tätä tallia ja tarvittiin vaneria. Nivolan Hannu vinkkasi Paulille, että Lahtisen Esalla on erä vaneria myynnissä. Esa asui jo itse silloin Kanadassa. Pauli soitti Lahtiselle ja osti puhelun aikana ensimmäisen hevosensa. Ja unohti ne vanerit kokonaan. Hän soitti vielä uudestaan ja Lahtinen sanoi, että siellä ne vanerit on suulissa, hae sieltä”, Mikael Pitkänen nauraa.
Fysiikka ja psyyke kuntoon
Pitkästen varsat opetetaan ajolle yksivuotissyksyllä. Varsoja käsitellään pienestä asti paljon, joten opetusvaihe sujuu yleensä kivutta. Aluksi varsoja ajellaan viitisen kertaa viikossa lyhyitä pätkiä kerrallaan.
”Noin kuukausi ajolle opetuksen jälkeen aletaan siirtyä niin sanotusti treenaamisen puolelle”, Mikael Pitkänen kuvailee.
Varsoilla ajetaan kolmesti viikossa. Rasituksen määrää kasvatetaan hiljalleen.
”Kolme ajokertaa toimii meillä. Säännöllisyys on meidän mielestä varsojen ajamisessa tärkeintä.”
Kaksivuotiskeväällä varsoja aletaan hiittailla. Pitkäset eivät toistaiseksi ole ajaneet kilpaa kaksivuotiailla mutta eivät tyrmää ajatusta.
”Hevosen pitää olla kilpailuihin valmis paitsi fyysisesti myös ennen kaikkea henkisesti. Tarpeen vaatiessa hevosille annetaan aikaa kypsyä. Aika hyvin olemme tällä systeemillä tuotua varsat radalle”, Milla Pitkänen sanoo.
Tallin hevosilla ajetaan treenikaudella pitkää lenkkiä ja voimaa haetaan jarrukärryillä. Ajokertoja tulee viikoittain kolme–neljä.
”Kun alkaa tuntua, että hevonen jaksaa mennä, niin siirrytään ajamaan vetoja kahdesti viikossa mäkeen. Vetojen määrä ja vauhdit riippuvat täysin siitä, mitä hevonen tuntuu tarvitsevan sillä hetkellä. Olemme tarkoituksella pitäneet hevosmäärän niin pienenä, että voimme valmentaa ja hoitaa jokaista yksilöllisesti”, Milla Pitkänen painottaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
