Leon Cogerin avaimet löytyivät

Leon Coger on Ravinetin luottohevonen. Kuva: Ville Toivonen

Vermon rata oli keskiviikkoiltana kuin samettia, ja niinpä esimerkiksi Leon Coger hurjasteli siellä lähes ennätyslukemiinsa kylmästä kelistä huolimatta.

Leon Coger on nuoren Väreen, 23, loppuvuoden menestyskortti - voitto oli jo valjakon kolmas perättäinen. Ja millä tavalla voitto tällä kertaa tuli. Ruuna starttasi ulkoa auton takaa ja sai mennä ensimmäisen 500 metriä 11-tahtia varmistaakseen piikkipaikan. Silti se jaksoi tulla kirikierroksenkin 14,5-tahtia ja voitto tuli lopulta vielä helposti täyden matkan ajalla 15,1, kun ruunan ennätys on 14,9. Toinen nuori ohjastaja  Joni-Petteri Irri näytti hetken aikaa uhkaavalta vastustajalta  Diesel Devotedin rattailla, kun hän sai kääntää ajokkinsa loppusuoralla hyökkäykseen Leon Cogerin takaa. Suosikki liukui kuitenkin alta pois.

"Leon Coger oli todella hyvä, mutta silti vähän turhan vireä taas", Väre tuumi.

"Todella hyvä suoritus ja kova aika talvikelille tämä oli, ja ruuna hoiti homman vielä melko vaivatta. Kuitenkin edellisessä juoksussaan se oli vielä rennompi. Hevoshieroja  Tuula Pursiainen löysi tämän hevosen kipeän paikan. Leonin kyvyt ovat olleet pitkään tiedossa, mutta sen vaihdelaatikko oli hukassa, ja vikaa oli ilmeisen vaikea paikantaa. Lautaselta lihaksesta tai sen siteistä ongelma löytyi ja hevonen on koko ajan parempi. Nyt kuitenkin taas mennään tässä välissä lihashuoltoon, ja katsotaan sitten jatkoa."

Irri sai "revanssin", sillä hän ajoi myös  Enchanting Starilla Vermossa johtavan takana, ja tällä hevosella tamperelainen työntyi tiukassa loppusuoran taistossa ykköseksi. Maalia lähestyi tasainen neljän hevosen rintama - erot olivat tosi pieniä.

"Nappijuoksu ratkaisi", Irri myönsi.

Buck Boko pääsi Vermossa todellisen leipälajinsa pariin: pääradan kauden perinteisesti päättävään neljän kilometrin erikoiskisaan, joita ei vuoden kilpailukalenteriin mahdu montaa. Valtakunnallisen kuten Vermonkin ajajaliigan ykkönen Mika Forss ajoi  Markku Niemisen tallin voimapesää tällä kertaa, ja kisa oli melkoista kissa-hiiri-leikkiä. Kolmen kierroksen kohdalla Forss katsoi aikansa tulleen, ja Buck Boko pyrähti keulaan. Kirikierroksella rinnalla kävi ensi toinen ylipitkien matkojen erikoismies  Global Kid. Tämä voimaruuna ei kuitenkaan osallistunut kuin kolmostaistoon, minkä hoiteli edukseen. Takasuoralla suosikin ainoaksi haastajaksi pyrähti  Costatantisoldi.  Juho Ihamuotilan kannustamana tämä ruuna teki kovan spurtin, mutta  Risto Airaksisen valmennettavalla ei silti aivan ollut ruutia panna viime metreillä kovaa kovaa vastaan.

"Ihan samanlainen  Buck Boko nyt on kuin kuukausi sittenkin", Niemisen tallin  Johanna Kyläkoski arvioi.

"Se oli silloin tosi hieno, mutta nyt ei vain ole ollut sopivia sarjoja, kun lyhemmillä matkoilla Buckin nopeus ei tahdo riittää. Sen sijaan on tähdätty tähän kisaan, joka sopii sitäkin paremmin ruunan ominaisuuksille."

Vermossa juhlivat kaikenikäiset, nuoret ja kokeneemmat. Ilta alkoi ruuna  Sergio Leonen, 3, ja  Jorma Ruokosen, 73, tyylikkäällä kirivoitolla. Ruokonen pääsi nautiskelemaan kotikasvatillaan ruunan avausvoitosta loppumetreillä, sillä kirin tehoaminen selvisi jo hyvissä ajoin ennen "kalkkiviivoja".

T65 oli vuoden päätteeksi "keskivaikea". Irrin ja toisen pirkanmaalaisvalmentajan  Hannu Korven yllätysvoitot nostivat vaikeusastetta hieman, muuten mentiin suosikkien merkeissä. Korvella oli taktiikkana  Remote Controlilla sama kuin Irrilläkin: piilottaa hevonen niin sanottuun voittajanreikään ja kiri kärkeen loppusuoralla.  Grainfield Oliver kiri jo ohi, mutta Remote Control kontrasi lopussa todella upeassa millimetritaistossa.

Hannu Korven iloa Remote Controlin kärryillä. Kuva: Ville Toivonen

Tupla-Lillin viimeisimmät kaksi päivää ovat olleet nimensä mukaiset. Tiistaina Teemu Okkolinin ajokki yllätti ensin Teivossa. Vermossa päivää myöhemmin ykkönen oli jo vähemmän yllättävä, mutta vähintään yhtä vakuuttava. Okkolinin suojatti suorastaan suti karkuun muilta loppupuolikkaalla ravaten sen vauhdikkaasti 24-tahtia.

"Molemmat narut olivat samassa kädessä, ja kun vedin narut loppukaarteessa, alkoi tapahtua", Okkolin myhäili.

Tupla-Lillin ja Teemu Okkolinin voitoissa tiistaina ja keskiviikkona ei tarvittu maalikameran kuvaa. Kuva: Ville Toivonen

Tapio Perttunen saa toipua rauhassa lonkkaleikkauksestaan, sillä talli menestyy. Vermossa epävarma  Speedy Gonzales hoiti hommansa moitteetta keulasta  Ari Moilasen ajamana, ja lainakuski uskoi ruunalla olevan kykyjä menestyä pitempäänkin kaviourilla.

Kaksi illan tyylikkäimmistä voitoista nähtiin T65-kohteiden ulkopuolella. Alkuillasta  Henri Bollström pääsi nautiskelemaan  Savon Kuukuiskaajan rattailla tosi helpolla keulavoitolla ja vuoden viimeisessä ravilähdössä Vermossa  Antti Teivainen piti valtikkaa  Ville Piispasen suojatilla  Billy Wantonilla. Muut putosivat kuin se kuuluisa eno veneestä loppukaarteessa, kun Antti kaasutti kuolemanpaikalta kärkeen.

"Savon Kuukuiskaajassa on jopa huippuhevosen ainekset", kehui "Metu" Bollström Harri Konttisen suojattia.

"Se pääsee lujaa ja menee juuri sitä vauhtia mitä kuski haluaa. Jatko on tosi mielenkiintoista."