Outoa kipukäyttäytymistä hevosella – voisiko olla kyse hermovauriokivusta?
Hevosen hermovauriokipu voi olla erittäin voimakasta ja siksi se on tärkeää tunnistaa.
Päänravistelu eli head shaking -syndrooma on harvinainen vaiva, tiettävästi vain reilu prosentti hevosista kärsii siitä. Kuva: Kati SusiAiheeseen perehtynyt eläinlääketieteen tohtori Ann-Helena Hokkanen on juuri suorittanut laajan jatkotutkinnon kivun hoitamisesta Edinburghin yliopiston lääketieteellisessä koulutusohjelmassa (MSc in the Clinical Management of Pain). Hokkanen on mukana Helsingin yliopiston tutkimusryhmässä, joka selvittää vasikoiden nupoutuskipua.
Hokkanen kertoo, että hermovauriokipu eli neuropaattinen kipu johtuu eläimen hermostoon kohdistuneesta vauriosta.
”Hevosille hermovauriokipua voivat aiheuttaa esimerkiksi kaula- ja selkärankaan tai raajojen hermoihin kohdistuvat vammat ja sairaudet. Lisäksi kaviokuumeeseen ja nivelrikkoon liittyy usein hermovauriokipua kudosvauriokivun lisäksi.”
Mikä sitten on hermovauriokipua ja miten sen voi hevosella tunnistaa?
”Hermovauriokipu voi olla erittäin voimakasta ja siksi se on tärkeää tunnistaa. Tunnistaminen voi kuitenkin olla vaikeaa, koska hermovauriokipu aiheuttaa hyvin monenlaisia, yksilöllisiä ja vaihtelevia oireita eikä hevosen käyttäytymisessä tapahtuvien muutosten aina osata epäillä johtuvan kivusta”, Hokkanen toteaa.
Hänen mukaansa hermokipukäytöksen tunnistaminen on hankalaa etenkin silloin, jos muutokset tapahtuvat vähitellen tai kipu ja siitä johtuva käyttäytyminen on kohtauksittaista.
”Lisäksi eläinten, kuten myös ihmisten, hermovauriokipua on vielä nykyäänkin erittäin vaikeaa hoitaa.”
Ann-Helena Hokkanen pitää Pohjanmaan Hevosjalostusliiton järjestämän etäluennon hevosen hermovauriokivusta tiistaina 20.9. Luennon lopuksi on mahdollisuus myös kysyä aiheeseen liittyvistä, askarruttavista asioista.
Hokkasen luennolla pohditaan, mitä hevosen hermovauriokipu kipu on, miten se syntyy ja miten sen voi tunnistaa. Hevosille tyypilliset hermovauriokivun oireet, niiden syyt ja vaikutukset hevosen käyttäytymiseen käydään läpi luennolla.
”Esimerkiksi myöhemmällä iällä alkava äänipelko voi mahdollisesti olla seurausta hermovauriokipuun liittyvästä kivulle herkistymisestä.”
Myös hallitsematon päänravistelu, joka tunnetaan head shaking -syndroomana, voi olla esimerkki hermovauriokivusta.
Luennoitsija Ann-Helena Hokkanen on eläinlääkäri ja eläinlääketieteen tohtori, joka tällä hetkellä on kotiäitinä sekä maatalousyrittäjänä perheensä lypsykarjatilalla. Kotitallissa perheellä on kaksi ponia ja neljä hevosta.
Päänravistelu on harvinainen mutta kivulias hevosen sairaus
Hevosilla päänravisteluna tunnettu head shaking (Equine head shaking syndrome, EMS) tunnetaan jo 1800-luvulta, mutta sen syntymekanismia ei ole vielä tähän päivään mennessä saatu selvitettyä. Päänravistelua esiintyy noin 1 – 1,5 prosentilla hevosista.
Tänä vuonna julkaistussa saksalaistutkimuksessa selvitettiin kyselyllä yli 900 ranskalaisen ja sveitsiläisen hevosenomistajan kokemuksia head shakingista.
Verkossa tehdyssä kyselyssä selvitettiin oireita ja hoitoja, joita hevosenomistajat Ranskassa ja Sveitsissä ovat sairaudesta kärsiville hevosilleen käyttäneet. Jo aiempi tutkimus on todennut, että head shaking on tyypillisimmillään keski-ikäisten ruunien sairaus.
Omistajilta kysyttiin myös hevosten taustatekijöitä ja niiden muita sairauksia. Vastaukset kertoivat, että ranskalaishevosista yli 40 prosentilla ja sveitsiläishevosista liki puolella oli muitakin sairauksia kuin head shaking -syndrooma. Yleisimpiä olivat ruuansulatukseen liittyvät sairaudet, ortopediset vaivat, hengitystieongelmat sekä silmien ja hampaiden ongelmat. Myös kasvaimet, melanoomat, Lymen tauti, kaviokuume ja metabolinen syndrooma mainittiin.
Kyselyyn vastanneista valtaosa kertoi, että päänravistelua esiintyi eniten kun hevosella ratsastettiin. Yleisin ravisteluoire oli pään ylös-alas-liike. Muina oireina omistajat mainitsivat pään heiluttelun vaakatasossa, korskahtelun ja nenän hieromisen esimerkiksi etujalkaan kesken ratsastuksen.
Kyselyyn vastanneista sveitsiläisistä hevosenomistajaista liki 70 prosenttia käytti erilaisia keinoja päänravistelun lievittämiseksi. Yleisin oli turvan ja sierainten päälle kiinnitettävä ns. nenäverkko. Hoidoista mainittiin ostepatia, akupunktio, perinteinen kiinalainen lääketiede ja homeopatia. Lääkehoitoihin turvautui vain pari prosenttia vastaajista. Yksi 933:sta vastaajasta oli hoidattanut hevostaan kolmoishermojen sähköstimulaatiolla.
Tutkijoiden mukaan päänravistelua ja sen taustatekijöitä pitää tutkia paljon globaalisti laajemmin, jotta sairauden syntymekanismin syy voitaisiin selvittää ja saada tietoa siitä, mitkä hoidot tehoavat päänravisteluun.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
Siirry pääsisältöönSiirry hakuunSiirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
