Anne Raatikainen on tärkeä lenkki Petri Salmelan menestyksessä

Suomessa on aina kiva käydä kilpailemassa, sanoo Anne Raatikainen vierellään yksi useamman kerran Suomessa nähty Petri Salmelan valmennettava, Makethemark. Kuva: Anne Raatikaisen albumi

Hevosenhoitajan työ on tunnetusti fyysisesti raskasta. Moni nuoremman polven hevosenhoitajista vaihtaakin alaa jonkin vuoden jälkeen. Anne Raatikainen kuuluu kuitenkin siihen harvalukuiseen joukkoon, jotka ovat tehneet yli 20-vuotisen työuran hevosten parissa.

Haukiputaalta kotoisin oleva Anne kävi peruskoulun jälkeen Kaustisen raviopiston. Ensikosketus raviurheiluun oli naapurissa asuneen Jari Kuivalaisen perheen ravihevoset.

”Heidän kauttaan pääsin raviurheiluun sisään. Ensimmäiset hevoseni ostin heidän kauttaan. Eliot Factorin kanssa pääsimme aina V65-voittaja seremonioihin asti”, muistelee Anne.

Hän teki viimeisen harjoittelunsa Petri Salmelan Bodenin tallissa. Valmistumisen jälkeen 1998 Annella olikin jo työpaikka odottamassa Salmelalla.

Vuosituhannen alussa Salmela perusti filiaalin Tukholman liepeille. Annen työpaikaksi tulikin Salmelan Julmyran filiaali. Oltuaan pääkaupunkiseudulla jonkin aikaa halusi Anne muutoksen työelämäänsä.

”Olin ollut aika pitkään Petrillä. Halusin kokeilla toisella valmentajalla työskentelyä.”

Annen tie vei reiluksi viideksi vuodeksi Halmstadiin Kari Lähdekorven palvelukseen. Kun tämä alkoi ajaa toimintaansa alas 2010-luvun alkupuolella, siirtyi Anne takaisin Tukholman seudulle.

Halmstadin vuosien jälkeen Annen työpaikkana on ollut Petri Salmelan filiaalissa Söderbyn tilalla Arlandan läheisyydessä.

”Sanomattakin on selvää, etten olisi yli 10 vuotta samassa paikassa, jos en viihtyisi hyvin”, naurahtaa Anne.

Lähdekorvella ja Salmelalla työskentelystä hän löytää yhden yhteisen nimittäjän. Kummassakin paikassa työntekijät saavat työskennellä melko vapaasti. Kunhan työt tulee tehtyä kunnolla.

”Karilla opin, ettei pidä tehdä asioita liian monimutkaisesti. Karilla oli uskomaton silmä löytää hyviä starttihevosia. Petri puolestaan on todella hyvä löytämään varsoista tulevia juoksijoita.”

Nykyinen toimenkuva on hyvin moninainen. Passihevosten hoitamisen lisäksi Annen toimenkuvaan kuuluu muun muassa rehujen tilaaminen, kuljetusten organisointi sekä ylipäänsä 30 hevosen talliyksikön toiminnan valvonta. Hevoset valmennetaan Petri Salmelan ohjeiden mukaan, mutta pitkäaikaisena työntekijänä Anne hoitaa asiat rutiinilla.

”Petri käy useimmiten kerran viikossa täällä. Valmentaminen sujuu hyväksi todetun kaavan mukaan. Petri puuttuu asioihin ainoastaan, kun hän esimerkiksi haluaa ajaa ratahiittejä Solvallassa tietyillä hevosilla”, kertoo Anne arjen sujumisesta Söderbyn tilalla.

Salmela antaa tunnustusta Anne Raatikaiselle Tukholman filiaalin mallikkaasta toiminnasta.

”Meidän koko porukka tekee todella hyvää työtä. Mutta Anne on minun oikea käteni Tukholman suunnalla. Kahden paikan konsepti ei missään nimessä toimisi, ellei olisi Annen kaltaista persoonaa yksiköstä vastaavana”, hän kiittelee.

Salmela nostaa esille myös valmentajan näkökulmasta pitkäaikaisten työntekijöiden tärkeyden.

”Jotakin me teemme oikein, sillä meidän työporukassamme vaihtuvuus on tosi pientä. Arkipäivän toiminta helpottuu huomattavasti, kun palkkalistoilta löytyy rutinoituneita asiansa osaavia työntekijöitä.”

Jos Anne arvosti Kari Lähdekorpea työnantajana, vaikuttaa tilanne olevan samanlainen toiseen suuntaan. Lopetettuaan ravivalmentajana on Kari Lähdekorpi jatkanut hevosenomistajana.

”Kari toi meille valmennukseensa ensin Prey Frontlinen ja vuosi sitten Kaptah tuli Karin kautta. Kummastakin Kari sanoi erikseen, että hän haluaa minun ottavan hevoset passeikseni. Antaa lisämotivaatiota, kun huomaa edellisen työnantajan arvostavan taitojani”, Anne antaa tunnustusta Kari Lähdekorvelle.

Prey Frontline voitti muun muassa V75-finaalin ennen Suomeen siirtymistä Salmelan tallista käsin. Kaptah puolestaan tienasi yli 60 000 euroa vuoden aikana ennen kuin siirtyi kesäkuun alussa Ranskaan kilpailemaan.

A-valmentajalisenssi ei ole kuitenkaan Annen tavoitteena. Vaikka edellä mainitut kaksikko olisi toiminut hyvinä mainoshevosina.

”En ole edes miettinyt oman tallin perustamista. Yrittäjänä toimisessa on aina oma riskinsä. Toisekseen Petrillä saa toimia todella itsenäisesti ja toteuttaa omia ideoita. Minusta asiat eivät voisi työelämässä olla paljon paremmin.”

Yli 20:n Ruotsissa vietetyn vuoden aikana Annella ei ole tullut poltetta kokeilla siipiään esimerkiksi Ranskassa tai Yhdysvalloissa.

”Ei ole koskaan tullut sellaista oloa, että haluaisin lähteä Ruotsia pidemmälle. Hyvät työnantajat ja olosuhteet tehdä töitä. Ruotsi on hyvä maa tehdä hevosalan töitä monessakin suhteessa”, perustelee Anne Raatikainen.

Petri Salmela on usein nähty vieras suomalaisissa suurkilpailuissa. Niinpä Anne on käynyt muun muassa Makethemarkin ja David Sisun kanssa lukuisilla kilpailumatkoilla Suomessa.

”Suomessa on aina kiva käydä kilpailemassa. Yritän käydä kerran pari vuodessa Suomessa tapaamassa perhettä. Lähisukuni on minun tapaani työorientoituneita, joten heiltä riittää ymmärrystä vähäisille Suomen vierailulleni”, hymähtää Anne.

Jos Anne ei jostakin syystä jaksaisi enää tehdä hevosenhoitajan töitä, olisi vaihtoehtoinen ura jo valmiina. Kokkaaminen on Annelle tapa rentoutua töiden jälkeen. Useasti muut Söderbyssä asuvat suomalaiset hevosihmiset saavat nauttia Annen ruoan laitosta.

”Söderbyn suomalaisyhteisöstä on tullut minulle melkein kuin toinen perhe. Autetaan toisiamme tarvittaessa”, toteaa Anne.

Auttamisesta puheen ollen Anne osti osuuden Roni Paldanin valmennuksessa olevasta Joanna Sisusta.

”Kaksivuotias tamma Grande Diva Sisun emästä. Haluan tukea Ronin valmentajauraa. Sujuvimmin se käy hevosenomistajan roolissa”, hän toteaa.

Joanna Sisun lisäksi Annella on itsellään Orlandina. Nyt nelivuotiaan Orlando Viciläisen tamman Anne huusi itse huutokaupasta.