Haava vasemmassa hammaslomassa. Asennetutkimuksessa ryhmästä ’muut hevosihmiset’ 63 %, valmentajista 45 % ja eläinlääkäreistä ja heidän avustajistaan 25 % halusi poistaa hevosen lähdöstä. Kuva: Kuva Kati Tuomolan väitöskirjasta
Hevosen suuvaurioiden tutkimustulokset ammattilaisten asenteista yllättivät tutkija Kati Tuomolan ‒ toiveissa jatkotutkimus ohjaspaineesta
”Kun näkee paljon, tottuuko asiaan niin, ettei sitä pidä vakavana”, Tuomola pohtii kyselytutkimukseen saamiaan vastauksia.
Väitöskirjatutkimuksen tulokset kertovat, että ravihevosille vähiten vaurioita tuli perusnivelisellä ravikuolaimella. Ravihevosten suuvaurioilla todettiin yhteys Cresendo- ja suoriin puoltajakuolaimiin sekä suoraan Happy Mouth-mallin muovikuolaimeen. (kuvituskuva) Kuva: Terhi Piispa-HelistenEläinlääkäri Kati Tuomola väittelee kilpahevosten suuvaurioista viiden vuoden tutkimustyön jälkeen. Väitöskirjassa on mukana aiemmin julkaisematon osio pilottitutkimuksesta, jossa kyselyllä selvitettiin eläinlääkäreiden ja näiden avustajien, ravihevosten valmentajien sekä muiden alan sidosryhmiin kuuluvien henkilöiden käsityksiä suuvaurioista ja niiden vaatimista toimista.
Koulutustilaisuuksissa tehtyyn kyselyyn osallistui 14 kilpailueläinlääkäriä ja 14 eläinlääkärin avustajaa, jotka myös tekevät suututkimuksia raveissa. Hevosten valmentajia kyselyyn osallistui 33 ja muita hevosihmisiä 32. Muut hevosihmiset -ryhmään kuului esimerkiksi hevosten hoitajia (11) ja hevosenomistajia (3) sekä vajaat parikymmentä henkeä, joiden tausta ei kyselyssä selvinnyt.
Tutkija kertoo, vastaajille näytettiin kuvia hevosten aidoista suuvaurioista. Häntä pyydettiin ajattelemaan itsensä kilpailueläinlääkäriksi, joka seitsemässä kuvassa näkee hevosen ennen starttia ja tekee päätöksen, poistaako sen lähdöstä vai antaako sen kilpailla. ”Viiden kuvan kohdalla piti päättää, merkitäänkö suuvaurio Heppa-järjestelmään vai vaaditaanko hevoselle terveystarkastus ennen seuraavaan kilpailuun ilmoittamista.”
Kyselytutkimus antoi Tuomolan mukaan viitteitä, että ravureiden suuvaurioihin suhtautumisessa oli eroja sekä ryhmien välillä että myös niiden sisällä. Hänen mukaansa tämä saattaa heijastaa eroja eturistiriidoissa, moraalisissa arvoissa, empatiassa tai liiallisessa altistumisessa suuvaurioiden näkemiselle.
”Paranemisen kannalta on tärkeää antaa suun parantua ilman kuolainta.”
Kuvia erilaisista suuvaurioista oli kyselyssä kaikkiaan 12 kappaletta. Kyselyyn osallistuneiden ryhmien vastauksissa tilastollisesti merkitseviä eroja oli kuutta kuvaa koskevien näkemysten kohdalla.
”Ryhmä ’muut hevosihmiset’ oli valmiimpi sulkemaan hevosia pois kilpailuista kuin hevosten valmentajat ja eläinlääkärit sekä heidän avustajansa”, Tuomola toteaa.
Neljässä tapauksessa eläinlääkärit ja heidän avustajansa olivat haluttomimpia sulkemaan hevosen pois kilpailuista tai vaatimaan terveystarkastusta. Kahdessa tapauksessa hevosten valmentajat olivat nihkeimpiä estämään hevosen kilpailemista.
”Eläinlääkäreiden ja heidän avustajiensa tulos kyllä yllätti.”
Tuomola kertoo pohtineensa, vaikuttaako suutarkastuksia tekevien eläinlääkäreiden ja heidän avustajiensa asenteeseen niin sanottu ylialtistuminen.
”Kun näkee paljon, tottuuko asiaan niin, ettei sitä pidä vakavana”, Tuomola kysyy.
Hän kertoo myös lukeneensa tutkimuksen, jossa tuloksena oli, että lääketieteen koulutuksen aikana ihmisen empatiakyky vähenee ja voi olla myös selviytymiskeino vaikeissa tilanteissa.
Kati Tuomolan kiinnostus kilpahevosten suuvaurioiden tutkimiseen heräsi käytännön työssä ravien kilpailueläinlääkärinä. Ravihevosten suuvaurioiden suhteen ei ollut tarkkaa toimenpideohjeistusta ja kilpailueläinlääkärin piti yksinään miettiä, miten toimia. Vuonna 2009 Tuomolaa pyydettiin islanninhevosten SM-kilpailuihin eläinlääkäriksi ja se oli yksi taitekohdista.
”Islanninhevosille oli tehty tieteellistä suututkimusta ja piirit olivat aika valveutuneita. Kilpailuissa kaikille hevosille tehdään suutarkastukset. Ypäjällä sitä varten oli katos, avustaja ja kaavake. Ratsukot tulivat jonossa tarkastuspaikalle. Silloin ymmärsin, että on mahdollista katsoa kaikkien hevosten suut, jos on systeemi.”
Islanninhevosjärjestöjen kansainvälisen katto-organisaatio FEIF:n suututkimuskaavake päätyi muokattuna Tuomolan oman tutkimuksen kaavakkeen pohjaksi. Arvokilpailuissa hevosten suut ennen starttia tarkistaa eläinlääkäri ja startin jälkeen varustetuomari. Noin neljäsosalle hevosista arvotaan tuomarin tekemä suu- ja varustetarkastus kaiken tasoissa askellajikilpailuissa.
”Silloin ymmärsin, että on mahdollista katsoa kaikkien hevosten suut, jos on systeemi.”
Väitöstutkimuksessaan Tuomola tutki yhteensä lähes viidensadan kilpahevosen suut startin jälkeen. Joukossa oli 261 ravuria ja 208 kenttäratsua. Vakavia tai kohtalaisia suuvaurioita löytyi 63 prosentilla ravihevosista ja 30 prosentilla kenttäratsuista. Vammattomia suita löytyi 16 prosentilla ravureista ja 48 prosentilla kenttäratsuista. Ravurit tutkittiin kesällä 2017 ja kenttäratsut 2018-19.
”Ravihevosten vaurioiden määrä ja laatu yllättivät, sillä jotkut hevoseläinlääkärit ovat sanoneet, etteivät näe tällaista määrää suuvaurioita praktiikassa”, Tuomola toteaa tutkimuksensa tuloksista.
Tutkittujen hevosten kohdalla tarkistettiin myös niiden menestyminen kyseisessä startissa, jonka jälkeen tutkimus oli tehty.
”Laukkaamisella lähdön aikana ei todettu yhteyttä suuvaurioihin”, Tuomola kertoo.
Viime syksynä elo-lokakuussa Etelä-Suomen Aluehallintoviraston raveihin ja kenttäkilpailuihin tekemillä valvontakäynneillä suuvaurioiden määrä oli hienoisessa laskussa, mikä ilahduttaa Tuomolaa. Kilpailun jälkeen yli puolelta AVI:n tarkastamilta hevosilta löytyi suuvaurioita. Noin 30 prosentilla vauriot olivat kohtalaisia tai vakavia.
Suomen Hippos aloitti hyvinvointitarkastuksia koskevan pilottikokeilun vuonna 2019. Koronarajoitusten hellitettyä tarkastuksia on päästy taas tekemään. Alkuvuonna niitä tehtiin noin kolmellesadalle hevoselle. Niissä suuvaurioita on löydetty huomattavan vähän, vain noin 4,5 prosentilla tarkistetuista hevosista.
Tuomolan tutkimuksesta poiketen hyvinvointitarkastusten tulokset kertovat hevosten suiden tilanteista ennen starttia, eivät sen jälkeen. Hippoksen hyvinvointitarkastuksia tekevät radoilla kilpailueläinlääkärit ja koulutuksen saaneet valjakkotarkkailijat.
Lisäksi hevosen suu tarkastetaan aina ajotaparikkeiden yhteydessä ja useasti myös doping-näytteenoton yhteydessä sekä aina, jos suun ulkopuolella näkyy verta.
Haava vasemmassa hammaslomassa. Asennetutkimuksessa ryhmästä ’muut hevosihmiset’ hevosihmisistä 52%, eläinlääkäreistä 43% ja valmentajista 22 % halusi poistaa hevosen lähdöstä. Kuva: Kuva Kati Tuomolan ja kollegoiden tutkimuksestaTuomolan tutkimuksen keskeisiä löydöksiä olivat kuolaintyypit, joilla hevosten suut eniten vahingoittuvat. Suuvaurioilla todettiin tieteellisesti mitattu yhteys Cresendo- ja suoriin puoltajakuolaimiin sekä suoraan Happy Mouth-mallin muovikuolaimeen. Hevosen rotu ei ollut tilastollisesti merkitsevä tekijä, mutta tammoilla oli tilastollisestikin merkittävästi eniten suuvaurioita.
Kenttäratsuilla suuvaurioiden riskitekijöitä olivat sekä ohuet 10–13 -milliset että 18−22 milliä paksut kuolaimet, tammasukupuoli ja muu kuin ponirotu.
”Kenttäratsuille vähiten vaurioita tuli joko yksi- tai kaksinivelisillä 14−17 millin kuolaimilla ja ravihevosilla perusnivelisellä ravikuolaimella. Kuolainta merkittävämpi asia on kuitenkin se, millainen käsi ohjassa on. Tuntumakoulutus on tässä se perusasia, eli paineen vapautus, hevosen mielialan huomioon ottaminen treenauksessa ja rentouden hakeminen.”
Tuomola toteaa, että hevosen suu on hyvin herkkä.
”Tarkemmin kun katsoo, niin näkee, miten epämukavuutta kokevat hevoset aukovat suutaan, ravistelevat päätään, silmänvalkuaiset saattavat vilkkua ja meno voi olla vähän holtitonta. Suuvaurioita voi parhaiten ehkäistä hyvällä valmennuksella, koulutuksella ja oikeilla varustevalinnoilla. Paranemisen kannalta on tärkeää antaa suun parantua ilman kuolainta.”
Matkan varrella Tuomolan tutkimus on herättänyt paljon keskustelua, josta on seurannut hevosten hyvinvoinnin kannalta parannuksia. Keskustelu ja kehitystyö jatkuu.
Kati Tuomola, jos nyt saisit valita, lähtisitkö uudelleen tekemään tätä tutkimusta?
”Ehdottomasti lähtisin. Tulevaisuuden suunnitelmissa on tehdä ohjaspaineesta pilottitutkimus, jossa testattaisiin ohjaspainemittarin toimivuutta ravihevosilla.”
Kati Tuomolan väitöskirjan yhteenveto
Tuomola väittelee Helsgin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa 6. toukokuuta ja koko väitöskirja julkaistaan 28. huhtikuuta.
Lue suuvaurioista ja niiden tutkimuksesta aiemmin julkaistua:
Kuolaintutkimuksesta kova pulina – "tutkimusta tarvitaan lisää kunnon kokonaiskuvan saamiseksi" (2019)
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
