
Kesäravit vetävät kansaa – miksei niitä järjestetä enempää?
Perinteiset tapahtumat toimivat vallitsevia trendejä vastaan, Markku Lindström muistuttaa kolumnissaan.Tapahtuma-ala ei voi vuonna 2025 hyvin. Koronapandemian laineet lyövät edelleen lujaa, eivätkä viranomaisten vaatimukset eivät ole kevenemään päin. Talous ei ole elpynyt odotetusti, ja ihmisten vapaa-ajasta on yhä kovempi kilpailu. Kustannukset ovat jyrkässä nousussa.
Raviurheilussa on puhuttu iät ja ajat, että tapahtumiin pitäisi satsata. Suurempiin raveihin pyritään keksimään kansaa vetävää oheisohjelmaa ja teemoja. Järjestäjät ovat hyperpersonalisoinnin ja yhä jakautuneempien asiakassegmenttien kanssa pää pyörällä.
Oma lukunsa on Kuninkuusravit, joka on tuotteena harvinaisen hienossa kunnossa. Äskettäin pidetyt Oulun Kuninkuusravit olivat onnistunut tapahtuma, ja kolmena päivänä yhteensä reilun 40 000 katsojan vetämistä voi pitää hyvänä torjuntavoittona.
Erityisen ilahduttavaksi muodostui kunkkareitten pelivaihto, joka kasvoi viime vuodesta merkittävästi.
Samalla tavalliset iltaravit ovat henkitoreissaan. Kansaa ei saada houkuteltua radalle kirveelläkään. Ravien seuraaminen on tehty kotoa käsin niin helpoksi kuin se on käytännössä mahdollista. Kaukana ovat myös ne ajat, kun pelaaja hyötyi jollain tavalla ravit paikan päällä seuraamalla.
Kuitenkin kesäravit vetävät kansaa myös vuonna 2025. Kesäravien konsepti ei ole muuttunut miesmuistiin, ja hyvä niin. Kesäravit nojaavat tänäkin päivänä perinteisiin, pakottomuuteen ja vahvaan paikallishenkeen talkootöineen.
Kesäravien konsepti ei ole muuttunut miesmuistiin, ja hyvä niin.
Tämä jos mikä tuntuu sotivan vallitsevia trendejä vastaan. Kesäraveissa tuntuu edelleen vetävän se, että siellä tapaa tuttuja, saa syödä hyvällä omallatunnolla ravimakkaraa, ja nauttia oluen tai pari muovituopista.
Ravien heavy userit pitävät kesäravien tunnelmasta. Paikallisille sekä kesäasukkaille kesäravit ovat todennäköisemmin ainoa ravitapahtuma, jossa he vuoden mittaan käyvät. Leppoisan pikkurahalla totoamisen lisäksi kesäraveissa tavataan vanhoja tuttuja.
Pikainen katsaus kesäravien yleisömääriin antaa ymmärtää, että tuote on kunnossa. Keskimääräinen kesäravitapahtuma on vetänyt tänä vuonna reilut 1200 katsojaa.
Monella paikkakunnalla kesäravit ovat paikkakunnan isoin yleisötapahtuma koko vuonna. Näin on esimerkiksi Kausalassa ja Halsualla.
Halsuan raveissa käy ravien järjestäjän mukaan paljon ihmisiä, jotka eivät muuten paikkakunnalla vieraile. Kuva: Antti SavolainenKaiken huippu oli Kokemäen juhannuslauantaina järjestetty ravitapahtuma, jonne tiensä löysi pitkälti yli 3000 katsojaa. Tällöin yleisön suurimmat harmit olivat liikennejärjestelyt sekä liian aikaisin loppuneet Kokemäen legendaariset grillibroilerit.
Myös hevosten taustajoukot ovat ottaneet kesäravit omakseen. Kokemäen äitienpäiväraveihin ilmoitettiin 210 hevosta. Tuolloin ravattiin neljätoista totoravilähtöä ja kaksi ponilähtöä. Toki toisella puolen Suomea on kärvistelty myös hevospulan kanssa.
Ravitapahtumien määrä on laskussa. Ensi vuonna järjestetään 380 totoravit, mikä on 21 päivää vähemmän kuin tänä vuonna. Vertailun vuoksi on mainittava, että ennen koronapandemiaa vuodessa järjestettiin lähes 550 totoravit.
Tässä rytäkässä kesäradat ovat ottaneet osumaa. Niiltä on otettu jo valmiiksi vähistä ravipäivistä pois. Kesäravit harvoin paistattelevat suurilla pelivaihdoilla, joten taloudellisesti vähennykset voivat olla perusteltuja.
On otettava huomioon, että talkootyöllä yhdistyspohjalta järjestettävät tapahtumat ovat tekijöilleen sen luokan voimainponnistuksia, etteivät kaikki organisaatiot kaipaa tai edes kestä lisää tapahtumia.
Halukkaat ja pystyvät järjestäjät ansaitsevat silti näytön paikan. Kesäravit eivät suostu olemaan kuoleva konsepti, joten sitä on turha näivettää tätä enempää.
Paikan päälle tuleva ravikatsoja on aina lajille arvokas. Miksei kesäraveja siis järjestetä enempää?
Kirjoittaja on MT Hevosten avustaja ja suuri kesäravien ystävä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat







