"Siinä voima mylvi – kavio etsi oikean sijan": Suomalainen työhevonen on valittu tämän vuoden maatiaiseläimeksi

Tennari-tamma vetää puukuormaa. Tämä kuva on vuodelta 2013. Kuva: Johannes Wiehn

”Rekeen nousi vanerikoivua ja propsia. Puut liukuivat kivasti paikalleen jäisen rungon ansiosta. Tepsukka tiesi milloin ajateltiin laanille lähtöä. Siinä voima mylvi", tunnelmoi eräs kurssilainen Työhevosharrastajien järjestämästä hevosmetsätyökurssista kirjoittaessaan.

"Sitten jo mennään. Tepsukka on herkkä, hieno ja vahva hevonen. Lunta on välillä lapaan asti ja tamma puskee määrätietoisesti eteenpäin. Kylmät väreet menee voiman aistiessa.”

Maatiainen ry on valinnut suomalaisen työhevosen vuoden maatiaiseläimeksi. Se perustelee valintaansa sillä, että työhevosilla on uutta kysyntää luontoa säästävässä metsätyössä, maaperän elvytyksessä ja viheralueiden hoidossa sekä monenlaisessa harrastuskäytössä.

Suomenhevonen on työhevosena sinnikäs ja rauhallinen. Työhevosten säilyttäminen on arvokasta myös geenivarannon laajuuden vaalimiseksi.

Suomenhevosen työhevoslinjoissa on säilynyt harvinaisempia sukulinjoja, joiden merkitys voi tulevaisuudessa korostua pyrittäessä pitämään suomenhevonen puhtaana perinnöllisistä sairauksista ja koko rodun geenivaranto laajempana, Maatiainen ry tiedottaa.

Suomenhevonen on ollut virallinen rotu vuodesta 1907. Suomenhevosen jalostusarvostelussa on neljä jalostussuuntaa: juoksija, ratsu, pienhevonen ja työhevonen.

Kaiken kaikkiaan suomenhevosia on tällä hetkellä olemassa arviolta alle 20 000, joista valtaosa on ravihevosia. Parhaimmillaan suomenhevosia oli yli 400 000 ja tuolloin niistä suurin osa oli työhevosia.

Lainauksessa mainittu Tepsukka on Eeva-Liisa Pitkäsen kasvattama ja omistama tamma ja Eino Leikas on pitkän linjan työhevosmies ja Työhevosharrastajien aikaisempi puheenjohtaja.