Elpymisen (epä)toivossa

Hevosalan tulevaisuususkoa koetellaan juuri nyt. Kuva: Viestimedian arkisto

Hallitus valmistautuu vuoden 2025 budjettineuvotteluihin tilanteessa, jossa valtiontalous on edelleen yli 10 miljardia euroa alijäämäinen ja valtiovarainministeriö esitti jysäyttävän suuria leikkauksia pääosin raviurheilun ja hevoskasvatuksen tukiin.

Sellaista se hallituksen budjettiriihen alla yleensä on: rahaministeriö näyttää giljotiinia ja yksittäiset ministeriöt rientävät puolustamaan omiaan. Niin tälläkin kertaa. Nyt maa- ja metsätalousministeriön kanssa hevosalan puolustajaksi lähti ilahduttavasti myös tuottajajärjestö MTK.

Hevosalan elinkeinoista ratsastus saa alle miljoonan euron vuosittaisen tukensa opetus- ja kulttuuriministeriön budjetista. Samaan aikaan tuen saaja, eli Suomen Ratsastajainliitto kamppailee alijäämäisen tuloksen ja jäsenkadon kanssa. Yhtälö kuulostaa äkkiseltään ikävältä.

Ratsastus liikuttaa Suomessa noin 160 000 ihmistä. Kilpaurheiluna ratsastusta Suomessa harrastaa hieman päälle 8000 ihmistä. Heistä kansainvälisellä tasolla kilpailee noin 260 ratsastajaa, loput pyörivät seura-, alue- ja kansallisissa kilpailuissa. Suurin osa Suomen ratsastajista ei kilpaile kuin korkeintaan itseään vastaan.

Kilparatsastus on kapea viipale hevosen vetovoimaa ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Suuri osa hevosista tuottaa fyysistä ja psyykkistä voimaa suomalaisille lajin harrastajille kentillä, maneeseissa ja metsäpoluilla. Hevosharrastus ehkäisee nuorten syrjäytymistä ja vähentää liikkumattomuudesta aiheutuvia yhteiskunnan kustannuksia merkittävästi.

Ravien parissa viihtyy noin 200 000 suomalaista. Ohjastajalisenssejä on rapiat viisi tuhatta. Loppu raviporukasta on omistajia ja harrastajia. Nämä viimeksi mainitut ovatkin taloudellisesti se tärkeä joukko, sillä he tuovat suuren osan raviveikkauksen eli totopelien kautta valtion pussiin päätyvästä rahasta. Mielenkiintoinen paljastus on juuri tehty siitä, minkä kokoisen osan.

Hevosalan tulevaisuudenusko on ollut koetuksella sekä talouden että sosiaalisen paineen vuoksi. Uutiset eivät ole tällä hetkellä pelkästään huonoja, mikäli rahaministeriön sakset saadaan budjettiriihen puintikahinoissa hillittyä.

Suomen Pankki ennusti kesäkuussa maan talouden elpyvän ennustettua nopeammin tulevina kahtena vuotena. Suhdanneherkkä hevosala on hyvin pitkälti riippuvainen kotimaisen ostovoiman kohenemisesta, joten sen elpyminen olisi varsin tervetullutta.

Arvonlisäveron nousemisen vaikutukset jäävät vielä nähtäviksi. Yleisen alvin korotus tulee väistämättä parin viikon päästä, mutta liikuntapalvelujen arvonlisäveron nosto vuodenvaihteessa kymmenestä 14 prosenttiin saisi jäädä tekemättä.

Kirjoittaja on vapaa toimittaja ja hevostilan emäntä Pälkäneeltä