Investoinnit välttämättömiä hevosen hyvinvoinnille, silti voivat viedä kannattavuuden pakkaselle

Vesa Santanen piti ratsujen täyshoitotallia mutta keskittyy nyt rakennusyrittämiseen ja pitää hevosia harrastuksena. Laadukas tallikiinteistö on myynnissä. Kuva: Sanne Katainen

Hevosyrittäminen on pääomavaltaista, sillä pelkästään eläinten hyvinvoinnin vuoksi kysymyksessä on isot investoinnit, muistuttaa asiantuntija Auli Teppinen Pro Agria Etelä-Suomesta.

Varsinkin vieraalla pääomalla tehdyt investoinnit vaikuttavat lainanhoitomenojen kautta talouteen.

”Se, minkä tasoisen investoinnin teet, on kannattavuudessa ratkaiseva. Yhtä tärkeää on, että löytyykö läheltä sellaista asiakaskuntaa, joka on myös valmis maksamaan sen tason palveluista.”

Etäisyys on palvelun laadun kanssa kriittinen piste, koska harrastus edellyttää saman matkan ajamista useita kertoja viikossa.

Lietolainen ratsujen täyshoitopaikkoja pitänyt Ratun talli on myynnissä, koska yrittäjä Vesa Santasen mukaan hoitopalvelut hinnoitellaan yleisesti sen mukaan, mitä asiakkaat ovat valmiita maksamaan eikä sen mukaan mikä on palvelun laatu ja siitä aiheutuvat kustannukset.

Hintasodan häviäjinä ovat ne, jotka ovat investoineet tiloihin, hän sanoo.

Ratun tallin esimerkkiä vastaavia kokemuksia hinnoittelun kannattamattomuudesta on muun muassa Porvoosta (MT 2.9.2013).

Kun reilu vuosi sitten MT vertaili täysihoitotallien hintoja, niissä oli iso hintahaitari - maneesillisissa hinnat vaihtelivat 350—850 euroa (MT 7.9.2015).

Teppinen on viime vuosina neuvonut kymmeniä erilaisia hevosyrityksiä.

Talouden suunnitteluun osataan nykyisin hakea apua paitsi suunniteltaessa kokonaan uutta yritystä tai investointia myös tilanteissa, joissa yrittäjä miettii keinoja saada talous ylipäätään terveemmälle pohjalle.

”Olen monta unelmaa torpannutkin. Kun idea on muutettu numeroiksi, on yrittäjän kanssa jouduttu toteamaan, ettei se ole kannattavaa.”

Uudessa maaseutuohjelmassa on Teppisen mukaan hyvä työkalu niin rakennusten kuin energiaratkaisujen arviointiin. Toteuttavuustutkimustuella voidaan kartoittaa investoinnin kannattavuutta.

Talouden yleinen tilanne on luonnollisesti myös omiaan syömään hevostallien kannattavuutta.

”Asiakkaat hankkivat halvempia vaihtoehtoja ja tinkivät harrastamisen tasosta, jottei hevosesta tarvitsi kokonaan luopua”, Teppinen kertoo.

Maneesi ei siten enää ole välttämätön yhtä monille kuin ennen.

Talousneuvoja tunnistaa myös Vesa Santasen kritiikin, että hevosenomistajat osaavat kyllä vaatia, mutta sitoutumista ei tahdo löytyä.

”Hankalaa on sahaus, jota kuulee harjoitettavan jopa vuodenaikojen mukaan. Yrittäjän kannalta olisi tärkeää, että sitouduttaisiin myös kesäkaudeksi tai oltaisiin sitten valmiita maksamaan talvella korkeampaa maksua.”

Hän pohtii, miten talleilla toimisi huoneenvuokrauksessa yleinen käytäntö, että uutta asuntoa vuokratessa sitoudutaan ensin vähintään yhdeksi vuodeksi.

Teppinen huomauttaa, että työmäärän suunnittelu varsinkin investointien yhteydessä voi auttaa kannattavuuden säätelyssä. Moni hevostalli pyörii kutsumuksesta osaksi myös siksi, että käsityötä on paljon.

MT:n hevosteemassa lisää aiheesta

Vuoden ensimmäisessä TalkKarissa esiintyi äänenlaadussa teknisiä ongelmia. Niinpä ohjelmasta tehdään hyvitykseksi ylimääräinen jakso. TalkKari nähdään siksi MT:n verkkosivulla poikkeuksellisesti kolmena sunnuntaiaamuna peräkkäin.

Tulevana sunnuntaina kello 10 nähdään ohjelma Jarno ja Minna Kauhasen tallilta Hollolasta.