Roger Johansson on kiinnostunut suomenhevosen alkuperästä. Harrastus vei hänet viime heinäkuussa Härmään etsimään Sopusoinnun hautaa. Kuva: Roger Johanssonin albumi
Viikon vieras: 40-vuotinen työura päättyi, mutta rakas harrastus jatkuu
Viime viikolla päättyi tiettävästi pisin raviradan toiminnanjohtajan ura Suomessa.
Roger Johansson promosi Rovaniemen Kuninkuusraveissa 2018 Turun PM-raveja. Kuva: Roger Johanssonin albumiVappuaattona teki viimeisen työpäivänsä Turun Hippoksen toiminnanjohtaja Roger Johansson, 63. Dramatiikkaa lopettamiseen ei liittynyt.
”Olin välissä kaksi vuotta ja yhden kuukauden tehtävästä sivussa, ja kun palasin 1.6.2017 takaisin, sanoin jatkavani viralliseen eläkeikään saakka. Olin kai sen verran vakuuttava, ettei kukaan suuremmin yrittänyt ylipuhua jatkamaan, ja oma päätöksenikin piti”, Roger Johansson myhäilee.
Työuraan dramatiikkaa sen sijaan mahtui.
”2010-luvulla käytiin yhdessä Kouvolan kanssa kovaa henkiinjäämistaistoa. Verottaja katsoi, että ainoastaan ratapeli oli lain hengen mukaan verovapaata tuloa, ja näki muun pelituoton liiketulona ja halusi periä siitä 28 prosenttia veroa. Se olisi kaatanut meidät ja kaikki muutkin yhdistyspohjaiset raviradat”, Johansson huokaa.
Niitä oli noin puolet radoista. Onneksi Turku ja Kouvola voittivat Daavidin ja Goljatiin taiston.
Uran kohokohtina Roger Johanssonille mieleen jäivät kahdet, vuosien 1983 ja 2001 Kuninkuusravit.
”Ne oli isoja asioita, ihan omassa luokassaan. Viime Kunkkareissa 2016 olin vain minimaalisen pienessä roolissa. Jäin sivuun toiminnanjohtajan tehtävästä jo keväällä 2015, ja saman vuoden loppusyksystä minua pyydettiin mukaan laskemaan erilaisia malleja kuninkuusravien eri tulokokonaisuuksien osalta. Varsinaisiin kuninkuusravien järjestelyihin en osallistunut lainkaan.”
Ravikärpänen puraisi porilaislähtöistä Roger Johanssonia jo nuorena miehenä.
”Kävin aktiivisesti raveissa ja olin pyhää intoa täynnä. Sitten kun kuulin, että Turkuun aletaan puuhata uutta ravirataa, hakeuduin yksissä Porin raveissa ravien valvojana toimineen Pekka Heinisen juttusille ja tarjouduin raveihin töihin.”
”Opiskelin silloin jo Turussa ja pääsinkin auttamaan Orvo Rinnettä ilmo- ja ravipäivinä. Siitä se ura urkeni”, Roger Johansson muistelee.
40 vuoden aikana hän ehti näkemään paitsi pelin siirtymisen radoilta nettiin, myös koko rahoituspohjan muuttumisen.
”Ensimmäisiin 38 vuoteen ei tapahtunut mitään lähellekään yhtä radikaalia kuin pelin siirtyminen Veikkaukselle. Joku ravilakko 1982 oli pientä siihen verrattuna, että alan rahanjako muuttui nyt radikaalisti.”
”Tämä on tietysti hyvin turvallinen vaihtoehto: luvatut tuet tulevat kuin apteekin hyllyltä. Jos korona olisi tullut vanhaan aikaan, radat olisivat nyt paljon suuremmissa vaikeuksissa. Uusi aika tavallaan pelasti meidät katastrofilta”, Roger Johansson painottaa.
”En olisi uskonut näkeväni koskaan tilannetta, missä palkintotasolla ei ole ratojen taloudelle käytännössä mitään merkitystä, mutta näin tilanne on nyt. Samaan aikaan systeemi, jolla ratojen saamat valtionavustukset lasketaan, on hyvin kryptinen. Toivottavasti se selkiytyy ja muitakin siirtymävaiheen lapsentauteja vielä korjaantuu, kun seuraava notifikaatiokausi aikanaan alkaa.”
Täysin poikkeuksellinen ajanjakso suomalaisessa raviurheilussa sattui Johanssonin toiminnanjohtajataipaleen kalkkiviivoille koronan keskeytettyä ravikilpailutoiminnan vähintään kahdeksi kuukaudeksi.
”Olisihan tässä ravejakin voinut järjestää”, hän kuittaa.
Eläkkeelle jääminen ei tarkoita Roger Johanssonin tapauksessa oloneuvokseksi ryhtymistä. Golf-miehiä hän ei ole, mutta ravien ja hevosten parissa hänellä riittää virtaa ja tekemistä.
”Olen autellut vuodesta 2016 lähtien Ahvenanmaan raveissa kilpailukutsujen ja tulosten syötössä Heppaan ja vähän hevosten keräämisessäkin – sellaisia kilpailusihteerityyppisiä tehtäviä”, Johansson kuvailee.
”Lisäksi hoidan Kasvattajakruunun laskutusta ja Facebook-sivujen ylläpitoa – hyvin kausiluontoista hommaa sekin. Turkuhan on ollut Kasvattajakruunussa mukana alusta eli vuodesta 1985 lähtien.”
Vieläkin kausiluontoisemmin Roger Johansson on mukana Helsingin Yliopiston suomenhevosen varhaisvaiheiden tutkimushankkeessa, jota Alfred Kordelinin säätiö rahoittaa.
”Meitä on asiaan vihkiytyneitä talkoolaisia auttamassa kaivauksissa, joissa etsitään kantaoriiden jäänteitä ja pyritään DNA-näytteistä selvittämään suomenhevosen perimää. Nykytiedon mukaan suomenhevosen juuret näyttäisivät pääosin tulevan idästä, mutta tarkemmin saadaan ehkä jossain vaiheessa tietää, kun projekti etenee”, Roger Johansson kuvailee.
”2017 etsittiin Pöytyällä Kirpun hautaa ilman tulosta, mutta viime elokuussa löytyi Korialta Rymy-Murron ja Valokkaan jäänteitä. Seuraava projekti on ensi kesänä Saamaisten saaressa Kuopiossa.”
”Olen ollut aina kiinnostunut suomenhevosesta ja pitänyt siitä joskus pieniä esitelmiä. Nyt kun luita kaivelee ja samanhenkisten ihmisten kanssa juttelee, niin ainakin siinä porukassa on kiinnostusta suomalaisen hevosen alkuaikojen tarinoihin ja voihan olla, että jatkossa tulee kerrottua rodun alkuaikojen vaiheista julkisestikin.”
Menneisyyden lisäksi Roger Johanssonia kiinnostaa myös raviurheilun tulevaisuus.
”Olin viime vuonna mukana Suomen Hippoksen tulevaisuustyöryhmässä, joka kartoitti erilaisia, radikaalejakin vaihtoehtoja kuuden radan mallista nykyiseen 20 maakuntaradan malliin. Nyt työtä jatkaa uusi porukka, ja tuloksia odotellaan.”
Roger Johansson ei usko, että raviurheilu pelastetaan ratoja luokittelemalla saati lakkauttamalla.
”Se on vähän silmänlumetta. Silloin kun ratoja lakkautetaan, on myös harrastuksen lopettaminen lopetettavan raviradan vaikutusalueella monella lähellä.”
”Ravien järjestäminen tehdään Suomessa erittäin kustannustehokkaasti. Säästöjä voisi saavuttaa lähinnä kiinteistä kuluista. Nekin pystyy pääosin kattamaan, jos on yhtään innovatiivisuutta saada radalle muuta tuloja tuovaa käyttöä.”
Patenttiratkaisua Roger Johanssonillakaan ei siihen tulevaisuudennäkymään ole, jossa raviurheilun käytettävissä oleva raha uhkaa vähentyä merkittävästi. Selvää kuitenkin on, että verrattain lyhyen ajan sisällä tulee raviradalla olla ravitoiminnan ohella muutakin tuottavaa toimintaa. Oli se sitten vuokraustoimintaa, näyttelyitä, konsertteja tai muuta oheistoimintaa.
”40 vuoden aikana sai kaiken sanottua, mikä oli sanottavana. Vaikka on sellaisiakin asioita, jotka voivat mennä läpi myöhemmin, vaikkeivät ensi kerralla menisikään”, hän naurahtaa.
Esimerkki löytyy oman radan historiasta.
”Syksyllä 1979 kokeiltiin Turussa alkaa selostaa raveja samaan tapaan kuin Ruotsissa selostettiin, mutta se kiellettiin. Katsottiin että selostajana toiminut Asko Mattila antoi lähtöön osallistuville ajajille tietoa, joka vaikutti lähdön lopputulokseen, eli tulojärjestykseen.”
” Heikkilän Markku aloitteli samaan aikaan selostamista Tampereella, eikä mennyt kuin puolisen vuotta, ja Kenneth Ingves sai alkaa selostamaan meilläkin.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
