MMM löysi puutteita hevosjalostusliittojen toiminnasta: ylitöitä ilman työaikakirjanpitoa, kassakirja puuttui, yleiskuluja vyörytetty liikaa tuen kohteena olevaan neuvontaan

Hevostalouden valtiontukien tarkastukset aloitettiin pienimmistä yksiköistä eli hevosjalostusliitoista. Valvonnan kohteeksi joutuu myös raviratojen tukien käyttö, vaikkei MMM paljasta ennalta missä järjestyksessä ja keitä tarkastetaan. 

Hevosjalostusliittojen talouden osaamisessa ja työaikakäytännöissä on havaittu useita puutteita. Tätä osoittavat alustavat tiedot maa- ja metsätalousministeriön (MMM) valvonnoista.

Puutteet eivät koske kaikkia liittoja, vaan osa on toiminut pääosin hyvien käytäntöjen mukaisesti.

Ministeriö aloitti paikan päällä tehtävät tarkastukset viime vuonna, ja niitä on tehty yhdeksässä hevosjalostusliitossa.

MMM:n osastopäällikkö Minna-Mari Kaila tulkitsee puutteiden kertovan, että sisäiseen toiminnan ja talouden valvontaan ei ole pienissä hevosjalostusliitoissa kiinnitetty riittävästi huomiota.

”Hevostalouden organisaatioissa on tärkeä tiedostaa, että työaika-asiat samoin kuin kirjanpito on hoidettava asianmukaisesti. Niihin on säädökset, joita pitää noudattaa.”

Valtiontuet ovat ylipäätään hevostalouden organisaatioille uusi asia. Maa- ja metsätalous­ministeriö sai ne hoitoonsa vuonna 2017, kun peliyhtiöt yhdistyivät. Sitä ennen rahoitus kulki pääasiassa suoraan hevosalan kesken, koska ravipelit hoiti Suomen Hippoksen tytäryhtiö Fintoto.

Tuet maksetaan valtion­avustuslain perusteella. Lain mukaan viranomaisen on seurattava, että rahat käytetään siihen tarkoitukseen, johon ne on myönnetty.

Aivan vastaavasti MMM valvoo säännöllisesti maataloustukien käyttöä.

Valvonta aloitettiin viime vuonna hevosjalostusliitoista, jotka saavat rahoitusta neuvontaan. 15 liiton yhteensä saama summa oli viime vuonna 291 000 euroa.

Summa on siis pieni, alle prosentti koko hevostalouden valtiontuesta. Noin 40 miljoonasta eurosta noin 80 prosenttia kohdistuu palkinto- ja toimintatukena raviradoille ja rahaa sai viime vuonna 41 rataa.

Hevostalouden tukien valvonnat jatkuvat tänä vuonna. Ministeriössä on valvontasuunnitelma, joka laaditaan koko vuodeksi. Sen kohdentumisesta ei kuitenkaan kerrota ennakkoon.

”Tukia maksetaan muillekin kuin hevosjalostusliitoille. Tarkastukset koskevat kaikkia aivan samalla tavalla satunnais­otannalla”, Minna-Mari Kaila painottaa.

Hevosjalostusliittojen tarkastukset ovat vielä kesken. Osa liitoista on saanut vielä pyynnön toimittaa lisätietoja tai asiakirjoja.

Vakavinta on alustavien havaintojen mukaan, että riittävää työaikakirjanpitoa ei ole ollut. Kaila korostaa, että työaikoja on tarkastettu niiltä osin kuin neuvonnan avustuksia on maksettu.

Silti selvisi, että ylitöitä on tehty enemmän kuin laki sallii. Tässä eroa ei ollut sillä, työskentelikö jalostusliiton toimihenkilö myös maakunnan raviradalla vai ei.

Talouden osaamisen heikkouksista suurin on kassakirjan puute. Lisäksi yleiskustannusten suuri jyvittäminen neuvonnan puolelle on herättänyt tarkastuksissa huomiota.

Puutteita on havaittu useilla liitoilla, eli ongelmat eivät ole yksittäisiä virheitä. Toisaalta osassa liittoja on pääosin toimittu myös hyvien käytäntöjen mukaisesti.

Hevostalouden tukijärjestelmä jouduttiin pistämään pystyyn nopeasti rahapeliyhtiöiden fuusion tapahtuessa vuonna 2017.

”Emme ehkä osanneet heti ohjeistaa tuensaajia riittävällä tarkkuudella. Toisaalta oli kuitenkin tarve saada avustukset liikkeelle, ettei toimintaan tullut viivästystä”, osastopäällikkö Kaila kertaa.

Järjestelmä täsmentyy sitä mukaa, kun kokemusta kertyy puolin ja toisin. Tavoite on Kailan mukaan siis myös tuottaa tietoa toiminnan kehittämiseen, eikä vain osoittaa siinä virheitä.

Maa- ja metsätalousministeriön taloustarkastukset eivät liity ravurivarsojen tunnistussotkuun, jonka keskiössä on ollut kahden vuoden ajan muutama hevosjalostusliitoista. Hevosten rekisteröintiin liittyvää toimintaa ohjaa ja valvoo Ruokavirasto.

• Hevostalouden valtiontukea saavat Veikkauksen tuotonjaosta muun muassa raviradat ja hevosjalostusliitot sekä niiden muodostama keskusjärjestö Suomen Hippos.
• Tukien suuruus oli viime vuonna yhteensä 40 miljoonaa euroa, josta raviratojen osuus oli liki 35 miljoonaa.
• Alueellisia hevosjalostusliittoja on 15, ja niiden neuvontaan saama tuki oli viime vuonna 291 000 euroa.
• Valtaosassa maakuntia ravirata ja liitto on erotettu, mutta yksi liitto myös vastaa ravitoiminnasta.
• Keskimäärin hevosneuvontaa ja -rekisteröintiä hoitaa joka liitossa yksi henkilö, joka saattaa työskennellä osaksi maakunnan pääradalle.
• Liitot on perustettu vuonna 1905 edistämään alueensa hevosjalostusta ja -kasvatusta sekä lisäämään hevosmiestaitoja.
• Paikallisia jäsenjärjestöjä hevosjalostusliittoihin kuuluu noin 350.