JES! Pertti Niverille tuli tunteet pintaan valmennettavansa Hulluduunarin mailin juoksusta. Kuva: Terhi Piispa-Helisten
Hulluduunari toi Pertti Niverin kuninkuusravirevanssin partaalle: "Ei ole kiireisen miehen puuhaa"
Ravivalmentaja Pertti Niveri on yhdeksänkertainen Kuninkuusravien pääkilpailujen osallistuja. Tallinsa Vieskerin Valo kävi lähellä seppelettä 2014. Nyt Kouvolan Pilkanmaan joukkue hakee revanssia Hulluduunari-tammalta.Forssa
Mailin homma hanskassa. Hulluduunari otti avausvoittonsa kuninkuusraviympyröissä. Sen ohjastajalle Antti Teivaiselle voittaminen on jo rutiinia. Kuva: Terhi Piispa-HelistenTammojen kilpailu on Forssassa ennätysmäisen tasainen. Seitsemän ensimmäistä hevosta ovat kokonaisajassa 1,2 sekunnin sisällä kahden osamatkan jälkeen. Avausmatkan voittanut Hetviina ja sunnuntain avausmatkan mailin voittanut Hulluduunari ovat 0,1 sekunnin päässä toisistaan jälkimmäinen edellä.
12-vuotias Hulluduunari on kiiruhtanut hitaasti menestykseensä. Tamma oli jo avausmatkalla kova neljäs. Se sai kiritilaa myöhään ja tuli lopun lujaa siinäkin. Mailista pyhänä tuli taktiikkajuoksu, jossa Hulluduunari pääsi sisäradaltaan keulaan ja siitä jo seitsemän tammojen seppelettä ohjastanut Antti Teivainen hallitsi tammalla tilannetta maaliin saakka. Taustalla silmiähivelevän tasainen seitsemän hevosen rintama taisteli kakkospalkinnosta.
”Tämä Hulluduunari oli jo puolitoistavuotiaana opetetettavana”, Pertti Niveri kertoo yhteistyön taustoja.
”Sitten se kävi välillä muualla, mutta sanoin jo silloin varsana omistaja- kasvattaja Pekka Nissilälle, että tätä älä myy. Tämä suomenhevoshomma ei vain ole kiireiisen miehen hommaa ja vuodet ovat vierineet. Se tuli meille takaisin kuusivuotiaana ja vasta silloin meni koelähdönkin. Olemme edeneet hyvin rauhassa ja omistaja on antanut mahtavasti työrauhan ja uskonut. Nyt 12-vuotiaana se on parempi kuin koskaan ja kehitystä on jatkunut kaikki nämä vuodet.”
”Nyt on jännä paikka. Pitkälle matkalle toivon sisärataa. Siitä täytyy koittaa varmaan, vaikka jäisi vähän tuurin varaan sitten. Koitetaan parantaa pykälällä Vieskerin Valosta. Siellä Porissa loppukaarteessa oli vähän häiriötäkin ja hävisimme sen oriiden seppeleen ehkä kärryn mitalla.”
Antti Tupamäki Hetviinan valmennusportaasta ei ollut huolissaan, vaikka mailin sijoitus oli viides.
”Erot ovat nyt tosi pieniä, ja taistelu jatkuu. Tuossa oli taktiikkaa, eikä lopussa voinut sitten enää ehtiä yemmäs, mutta hevosella näyttäisi olevan kaikki hyvin. Se myös yöpyi tosi hyvin vieraassa paikassa Ypäjällä, vaikka olimme ensimmäistä kertaa poissa kotoaa.”
Kuningatarkilvan suuri mysteeri Liisan Tulilintu jatkoi maagista menoaan. Sehän on kantava Fiilingistä, ja ura alkaa olla paketissa. Se petti viime kaudella ensimmäisenä päivänä, mutta oli toisena päivänä huikean hyvä voittaessaan molemmat matkat. Käsittämättömän kova se oli mailillakin Forssan kakkospäivän alkajaisiksi.
”Täydellinen mysteeri tämä on minullekin, edelleen”, Liisan Tulilinnun valmentaja-ohjastaja Harri Kotilainen kertoi.
”Esitys oli aivan kaamean kova. Jäimme 50 metriä ja lopussa tuntui että olisimme ohittaneet monet. Sillä oli pussissa voimaa niin paljon, että ainakin tunne oli sellainen. Ei tätä käsitä, miksi se menee noin ailahdellen ja toisena päivänä näin kovaa, mutta jotain kurkun ja hengensaannin kanssa sillä varmaan on tekemistä.”
”Lyhyellä matkalla ei vain voitu päästä ravia sen jälkeen, kun tamma löi siivekkeeseen silmäkulmansa ja sai haavankin siitä. Se on taas tosi tulinen, vaikka Seinäjoella kaksi vuotta putkeen se oli lunkimpi. Joskus vauva mahassa rauhoittaa, mutta ei tässä tapauksessa. Jos tämä olisi ollut käytökseltään normaali hevonen, ei meille olisi kukaan pärjännyt. On tämä niin mahdoton juoksija.”
Liisan Tulilintu teki kuningatarkilvan maililla tapansa mukaan läheistä tuttavuutta lähtöauton kanssa - tällä kerralla liiankin läheistä. Kuva: Elina Paavola
Näistä asetelmista lähdetää ratkaisemaan seppeleiden kohtaloa. Kuva: Terhi Piispa-HelistenArtikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
