Ruotsi voi avata ykkössarjan kilpailuja suomenhevosille – alemmille sarjoille yhä tiukka ei

Ruotsissa olisi nyt jonkinlaista halua avata ylimmän, avoimen luokan kylmäverikilpailuja. Kuva on viime viikonlopun Suur-Hollola-ajosta, jonka lähdöistä suurin osa on kasvattajakilpailuja eli ne ovat vain Suomessa syntyneille hevosille. Kuva: Carolina Husu

Suomalaisissa ravipiireissä toivotaan, että naapurimaat avaisivat kylmäverilähtöjään suomenhevosille samalla tavoin kuin Suomi on sallinut naapurien yhteisen rodun kilpailemisen Suomessa.

"Se palvelisi kaikkia kolmea maata. Se tekisi sekä kilpailemisesta että pelaamisesta mielekkäämpää", katsoo Rovaniemen raviradan vt. toiminnanjohtaja Tapani Enbuske.

Lähtöjä ajetaan kaikissa maissa usein vajaina ja sarjoja joudutaan jopa perumaan hevospulan vuoksi.

Haluttomuus avata kylmäverilähtöjä voi jatkossa kolahtaa naapurimaissa omaan nilkkaan, pelkää Ruotsissa menestyksekkäästi valmentava Petri Salmela. "Se voi näivettää koko kylmäveriurheilun."

Hän lisää, ettei edusta ruotsalaisvalmentajien ajatuksia. Salmela ei valmenna itse kylmäverisiä.

Se, että suomenhevoset ovat usein rutinoituneempia kuin Ruotsin ja Norjan kylmäveriset, myönnetään Suomessakin. Naapurien korkeammat palkinnot kartuttavat nuorten hevosten voittosummaa nopeammin kuin kilpailukokemusta.

Suomen Hippoksen kilpailupäällikkö Tuomo Pekonen katsoo, että asia olisi ratkaistavissa sopivilla sarjamäärityksillä.

"Suomenhevoset voisivat lähteä 20 metrin takamatkalta tai suomalaisilla olisi ikäraja, joka rajaisi osallistumisoikeuden 4–6- tai 4–7-vuotiaille", hän ehdottaa.

Ruotsin ravijärjestön Svensk Travsportin kilpailujohtaja Petter Johansson näyttää vihreää valoa avoimen sarjan lähtöjen avaamiselle suomenhevosille.

Norja, Ruotsi ja Suomi tekevät yhdessä suunnitelman avoimen sarjan suurkisoille niin, että niiden päällekkäisyydet onnistutaan välttämään mahdollisimman hyvin kuten lämminveristenkin puolella, hän samalla toivoo.

"Muutoin asiasta on keskusteltu, emmekä näe syytä avata muita kylmäverilähtöjä suomenhevosille", hän vastasi MT:n kysymyksiin tiistaina.

Kysymys on Ruotsissa hyvin kuuma peruna. Kylmäveristen ravijärjestö Sleipner tyrmää yhä omissa vastauksissaan yhteiskilpailut.

"Kylmäverilähdöt täyttyvät erittäin hyvin", vakuuttaa järjestön puheenjohtaja Marita Arvidsson.

Asiaa selittää lähtöjen harvalukuisuus. Vain noin joka viides lähtö on kylmäverisille.

"Suomenhevoset ovat eri rotua. Kokemuksemme mukaan hevoset eivät silloin kilpaile tasapuolisin ehdoin", vastaa Sleipnerin Norrbottenin puheenjohtaja Kajsa Grahn.

"Viime vuosina meillä on ollut 12–15 hevosta lähdössä. Ainoa poikkeus ovat nuorten 3- ja 4-vuotiaiden luokat, jotka eivät tahdo täyttyä", hän perustelee.

"Jos kilpailuja haluttaisiin avata, sitten tulisi myös rodut risteyttää. Siihen ei ymmärtääkseni Suomen Hipposkaan ole valmis."

Jäämeren rannalla Harstadin radalla Norjassa on kokeiltu sarjojen avaamista suomenhevosille, jotta lähdöt olisivat kiinnostavampia, kertoo kilpailupäällikkö June Reyes.

"Kylmäveristen vuosittainen pääkilpailu, John Buersin muistolähtö, on ollut avoin suomenhevosille jo vuosia. Muistaakseni vasta viime vuonna mukaan saatiin yksi suomenhevonen."

Aloittelevien hevosten sarjoja on nyt avattu suomenhevosille, mutta osallistujia ei toistaiseksi ole ollut kuin yksi. "Sarjat on silloin kirjoitettu ennätyksen, ei voittosumman mukaan."

Voisiko suomenhevosille siis olla enemmänkin sarjoja? "Asia on harkinnassa. Ehkä."

Niin Grahn, Reyes kuin Enbuske pitävät suotavana, että pohjoiset radat lisäisivät muuta yhteistyötään.

Lue myös:

Lisää niin pohjoisen raviurheilusta kuin lähestyvästä kesän suurimmasta ravitapahtumasta kerrotaan MT:n kanssa keskiviikkona ilmestyvässä Kunkkarikatalookissa. Kuninkuusravit ajetaan 28.–29. heinäkuuta Rovaniemen Mäntyvaarassa.