Poistamalla väliseiniä karsinoista saamme muodostettua sopivankokoisia makuuhalleja eri varsaryhmille, Riikka ja Ari Takaneva suunnittelevat tulevan tallin anturalla. Kuva: Johannes Tervo
”Koko ajan pitää kehittyä” – maaseudun yrittäjyys on pienten askelten pitkäjänteistä työtä
Takanevan viljelijäpari on siirtynyt sikatilasta kohti monipuolisempaa tuotantomallia. Tänä viikonloppuna yksi unelma matkalla toteutuu: kasvatti Larvan Hurmos kilpailee ravikuninkuudesta.
Matka pikkuvarsasta kilparadalle on pitkä, tietävät Riikka ja Ari Takaneva. Mukana kuvassa Iivari, 4, ja Aino, 2, sekä Larvan Josanna, jonka emä on Jonserilla ja isä Evartti. Kuva: Johannes TervoKolmekymppisten Riikka ja Ari Takanevan yrittäjätarina on nykymaaseudulle tyypillinen.
”Joka vuosi on rakennettu”, pariskunta luonnehtii kahdeksaa yhteistä tilanpidon vuotta.
”Vaan eikös se niin ole, että joka parin pitäisi ainakin jotain rakentaa yhdessä, että näkee, kestääkö suhde”, he jatkavat leppoisasti vitsaillen.
Sikalaa on peruskorjattu kahteen kertaan ja laajennettu kertaalleen. Tallinrakennushankkeissa on menossa jo toinen erä. Välissä on tehty kaksi lietelantalaa ja ratsastuskenttä sekä muutama pienempi projekti.
Kannattavuuslaskelmia on tehty matkan varrella useammat. Yhdistelmäsikatilasta on siirrytty kolmen tukijalan malliin eli sianlihan, viljan ja hevostoiminnan tuotantoon.
Kun Ari Takaneva ryhtyi vuonna 2007 viljelijäksi kotitilalleen koulun jälkeen, hän kävi myös täyspäiväisesti töissä Koskenkorvalla Altian tehtaalla.
”Viisi ja puoli vuotta tein sitä kolmea vuoroa. Sitten tuumasin, että nyt riittää.”
Riikka Takaneva taas valmistui lukion jälkeen hallintotieteiden maisteriksi, muttei ole niitä töitä juuri tehnyt vaan hänestäkin tuli kotitilansa päätoiminen viljelijä.
”Meille on yhteistä, että kummallakin on ollut jo kouluiässä halu viljelijäksi.”
Pariskunta korostaa, että on erittäin tärkeää ymmärtää ympäröivää yhteiskuntaa ja sen viljelijöihin kohdistamia odotuksia.
Heistä olisi hienoa, jos vielä leikki-ikäiset Iivari ja Aino kiinnostuvat myös aikanaan jatkamaan yritystä.
”Toivon, että kumpikin näkee maailmaa ja opiskelee ennen kuin päättää, mitä valitsee ammatikseen”, Ari sanoo.
”Yrittäjällä on vapautensa mutta tässä on myös niin kiinni. Tätä pitää tehdä omasta halusta”, Riikka jatkaa.
Syitä etsiä ja tarkastella vaihtoehtoja täydentämään toimeentuloa on riittänyt. Kustannukset kasvavat vuosi vuodelta, ja maatalouden neuvotteluasema ruokakaupan ja tukijärjestelmän välissä on olematon.
Sianlihan sen enempää kuin viljan myynnistä on siis vaikea saada kannattavaa.
Riikka Takaneva näkee tärkeimmäksi vaikuttaa niihin asioihin, joihin voi. ”Ihan omaa jaksamistakin ajatellen on parempi keskittää energia ja ajatukset oleelliseen.”
Molemmat ajattelevat, että valittamalla ei pärjää.
”Koko ajan pitää pyrkiä kehittymään. Jos kehitys loppuu, sitten on lopun alkua”, tuumii Ari Takaneva.
Lähtökohtana hevostoimintaan oli 13 hevosen talli, joka sijaitsee Riikan kotitilalla Ilmajoen keskustassa. Nyt se on hoitotallina ja pariskunnan omat tammat asuvat Arin kotitilalle rakennetussa uudessa tallissa.
Syksyksi valmistuu uusi tallirakennus, johon tulee karsinat ja pihatto 12 tammalle sekä 25 vieroitetulle varsalle.
Paikat ovat nyt lähes täynnä sen jälkeen, kun Riikka Takaneva laittoi heinäkuun alussa ilmoituksen Ravinetin palstalle. Tammoja on tulossa eri puolelta keskistä Suomea.
”Yhteydenotoista on voinut päätellä, että tarvetta varsotuspaikoille on. Olemme siis hyvinkin vastanneet olemassa olevaan kysyntään”, hän arvioi.
Takanevat ovat hakeneet mallia tamma- ja varsapalveluihin ja rakentamiseen sekä verkosta että ulkomailta. Rakennus on pääosin suunniteltu itse yhdessä tutun rakennuspiirtäjän kanssa.
”Kaikki mitä voidaan koneellistaa, rakennetaan jo nyt sen mukaan”, he selventävät rakennustyömaalla.
Traktorilla voidaan siis ajaa sisään niin rehut kuin tyhjentää kestokuivikepohjat.
Tarkoitus on palkata yksi kokoaikainen työntekijä.
Varsat asuvat ensin ryhmäkarsinoissa. Kun ne ovat vahvistuneet vieroituksen jäljiltä, talli muutetaan pihattotyyppiseksi.
”Poistamalla väliseiniä karsinoista saamme muodostettua sopivankokoisia makuuhalleja eri varsaryhmille”, Riikka Takaneva kertoo.
”Koska liikunta on tärkeää, joka karsinasta tulee varsoille ovi suoraan ulos, jotta ne voivat viettää paljon aikaa ulkona.”
Tammoille rakennetaan aktiivipihatto, jotta ne liikkuvat kantavina, mikä taas edistää varsan kehitystä.
Tammanomistajille tarjotaan kokonaispalvelua. Lisäksi Riikka Takaneva voi siementää tammat itse ja tiineystarkastukset sekä muun tarpeelliset terveysasiat hoitaa eläinlääkäri Johanna Sokka.
Omistajille voidaan laittaa kuvia ja videota kätevästi somen kautta, Riikka Takaneva kaavailee.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
