Hevosalan järjestöt eduskuntavaaleihin viiden kohdan ohjelmalla

Hevosalan keskusjärjestöt valmistautuvat lähestyviin eduskuntavaaleihin yhteisillä teemoilla ja tavoitteilla. Kuva: Elina Paavola

Suomen Ratsastajainliitto ja raviurheilun ja hevoskasvatuksen keskusjärjestö Suomen Hippos pyrkivät aktiiviseen vaikuttajaviestintään ensi vuoden eduskuntavaaleihin liittyen. Järjestöt julkaisivat yhteisen eduskuntavaaliohjelmansa viime viikolla.

Viisi keihäänkärkeä ovat hallittu siirtymä kohti markkinaehtoista kasvua, yrittävän ja investoivan hevosalan mahdollistaminen, osaaminen ja tutkimus kilpailukyvyn perustana, hevosharrastuksen toimintakykyä, hyvinvointia ja mielenterveyttä edistävä vaikutus sekä suomenhevonen osana kansallista tulevaisuutta.

Hallittu siirtymä kohti markkinaehtoista kasvua liittyy vuoden 2027 puolivälissä aukeaviin vedonlyöntimarkkinoihin. Hippos on yhdessä ruotsalaisen pelijätti ATG:n kanssa perustanut oman peliyhtiön Hippos ATG oy:n, jonka on jollakin aikavälillä tuottaa iso osa ravitalouden vaatimasta rahoituksesta.

”Jotta lisenssimarkkinan avaama uusi kasvupotentiaali on mahdollinen, täytyy valtion tunnistaa hevosalan merkitys elinkeinona ja varmistaa siirtymäkauden riittävä rahoitus”, hevosjärjestöjen eduskuntavaaliohjelmassa kirjataan.

Järjestöt muistuttavat esimerkiksi Tanskassa olleen yhdeksän vuoden siirtymäaika, kun pelimarkkinat avattiin.

Yrittävän ja investoivan hevosalan mahdollistamiseen liittyen järjestöt toteavat alan olevan merkittävä elinkeino, joka rakentuu 3000 hevosalan yrityksestä.

Tavoitteina on parantaa investointien rahoitusmahdollisuuksia, helpottaa nuorten yrittäjien pääsyä alalle, vähentää tarpeetonta sääntelyä ja päällekkäistä byrokratiaa, mahdollistaa yksityiset liikunta- ja tapahtumainvestoinnit sekä huomioida hevosala tasapuolisesti erilaisissa tukikokonaisuuksissa.

”Kasvun mahdollistamiseksi hevosalan yritysten on oltava tukikelpoisia. Tuki- ja rahoitusjärjestelmiä tuleekin kehittää niin, että yritykset voivat hyödyntää niitä nykyistä tehokkaammin”, järjestöt linjaavat.

Osaaminen ja tutkimus ovat kilpailukyvyn perustat -kohdassa muistutetaan suomalaisen hevosalan osaamisen olevan kansainvälisesti tunnettua. Kilpailukyky kuitenkin edellyttää vahvaa koulutusta, tutkimusta ja eläinlääkintäosaamista.

Tavoitteiksi on kirjattu hevosalan koulutuksen resurssien takaaminen, monialaisen korkeakouluyhteistyön vahvistaminen, hevosalan tutkimuksen monitieteellinen lisääminen, eläinlääkäripalveluiden saatavuuden turvaaminen sekä edelläkävijyys kansainvälisessä yhteistyössä ja osaamisen viennissä.

Konkreettisena asiana mainitaan, että hevonen ei eläinlääkintähuoltolaissa kuulu enää tuotantoeläinten tavoin kunnallisen palveluvelvoitteen piiriin.

”Tämän vuoksi myös hevosten lisääntymispalvelut rinnastuvat pitkälti seura- ja harrastuseläinten palveluihin. Tähän tarvitaan lakimuutos, sillä lisääntymiskauden riittävät eläinlääkäripalvelut ovat välttämättömiä kotimaisen hevoskasvatuksen toimintaedellytysten ja suomenhevosen tulevaisuuden turvaamiseksi”, ohjelmassa painotetaan.

Hevosharrastuksen toimintakykyä, hyvinvointia ja mielenterveyttä edistävän vaikutuksen kohdassa korostetaan hevosalan tehtävien panostusten tuottavan hyvinvointia, vahvistavan työkykyä ja tuottavan pitkän aikavälin säästöjä julkiselle taloudelle.

Tavoitteina on muun muassa tunnistaa hevosharrastuksen hyvinvointi- ja liikuntavaikutukset, hyödyntää hevosavusteisia palveluita ja ratsastusterapiaa osana sosiaali- ja terveyspalveluita, tukea talliyhteisöjä turvallisina ja yhteisöllisinä kasvuympäristöinä sekä lisätä matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksia.

Viidentenä kohtana oleva suomenhevonen osana kansallista tulevaisuutta tarkoittaa muun muassa suomenhevoskasvatuksen elinvoimaisuuden turvaamista, kansallisrodun säilyttämistä aktiivisen ja monipuolisen käytön kautta, rodun kulttuurisen ja yhteiskunnallisen merkityksen tunnistamista sekä kotimaisen kasvatuksen riittävän määrän ja laadun ylläpitämistä.