Ukrainan sota laittoi Suomen salliman hevosenlannan polton uuteen valoon: lannoitteiden heikko omavaraisuus on nyt ongelma

Suomen Hippoksen jalostusseminaari järjestettiin perinteen mukaan kesän kuninkuusravipaikkakunnalla. Forssan Pilvenmäessä torstaina ja perjantaina pidettyä seminaaria seurattiin myös suorana verkon kautta. Kuva: Ville Toivonen

Ukrainan sota on tuonut esiin sen, että lannoitteiden hinnat ovat nousseet kohisten ja niistä saattaa Suomessakin olla kasvukaudella pulaa. Tässä valossa hevosenlannan ravinteiden saaminen kiertoon on ajankohtainen asia – eri asia on, kuinka logistiikka saataisiin järjestymään.

"Uskon, että tämä (akuutti Ukrainan) tilanne edesauttaa orgaanista lannoitteiden tuotantoa. Logistiikka pitää vain saada toimimaan, niin että syntyy lantabisnestä ja ravinteet saadaan kierrätettyä", totesi maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio paneelissa.

Hän myönsi, että oli itsekin jokunen vuosi sitten neuvottelemassa Suomelle EU:sta Ruotsin mallin mukaista poikkeuslupaa hevosenlannan polttoon.

Nyt tilanne on kuitenkin oleellisesti toinen. Ruuantuotannossa välttämättömät ravinteet ovat merkittävä omavaraisuuskysymys.

Hevoskasvattaja ja liikemies Ilkka Herlin, joka tunnetaan työstä ravinnekierron ja hiilitalouden eteen Baltic Sea Action Groupin (BSAG) kautta, ei malttanutkaan olla kuittaamatta, että häntä puistattaa, kuinka Suomessa on viime vuosina hevosenlantaa poltettu.

"Sen sijaan hevosalan pitäisi olla eturintamassa hoitamassa lanta takaisin peltoon. Samalla saataisiin peltojen rakennetta parannettua ja viime kädessä hevosten hyvinvointia parannettua", hän sanoi viitaten laadukkaaseen laidunrehuun.

Niin Herlinin Qvidjassa Paraisilla kuin paneelin toisen hevoskasvattajan Tiina Levanderin tilalla Virroilla luotetaan luonnonmukaiseen tuotantotapaan. Siitostammojen hyvä ravitsemus luo perustan sille, että varsoista kasvaa terveitä ja ne kehittyvät hyvin.

Kun lannan ravinteet samaan aikaan kiertävät tilan sisällä, tehdään myös ympäristötyötä. Hevonen on siten vastuullisuustyön osa, jopa yhteistyökumppani.

"Olemme aika onnellisessa asemassa, kun voimme hyvällä rehuntuotannolla todistaa, että hiiltä sidotaan ja estetään ravinteiden valuminen vesistöihin. Jos maaperä on kunnossa, se välittyy myös heinään ja kauraan ja sitä kautta hevonen voi hyvin", Herlin summasi.

Laidunkierto on vanha menetelmä, jonka hyvistä vaikutuksista maaperän rakenteeseen ja sitä kautta hiilensidontaan on saatu nykytutkimusta. Qvidjassa lihanaudat ja lampaat ovat jo kierrossa mukana, myös tilan omat ja hoidossa olevat siitostammat varsoineen ovat siinä osaksi.

Käytännössä lantahuolto on akuutti ongelma varsinkin monilla kaupunkien läheisillä talleilla Etelä-Suomessa sen jälkeen, kun Fortum lopetti polton reilu vuosi sitten Järvenpään voimalaitoksella.

Suomen Hippoksen vt. toimitusjohtajan Minna Mäenpään mukaan hevosala on linkittynyt tosi moneen suuntaan. Sen merkitystä ei kuitenkaan alan sisälläkään oikein riittävästi ymmärretä eikä ole osattu tuoda näkyväksi:

"Tässä mielessä tarvittaisiin esimerkiksi vaihtoliikennettä ja yhteistyötä muiden maatilojen kanssa. Näin voitaisiin tuoda hevosalan mahdollisuuksia yhteistyökumppanina esiin eri suuntiin."

Husu-Kallio heitti osaksi leikkimielisesti ehdotuksen järjestää talleilla talkoita, joissa ihmiset pääsisivät ohjatusti puhdistamaan karsinoita tai tarhoja. Samalla hevosten elämä ja olosuhteet tulisivat tutummiksi kaupunkilaisille, jotka eivät niitä tunne.

"Ei muuta kuin kaikki lantaa talikoimaan. Ourasormuskin näyttää heti hyvinvoinnin nousseen, jos on ollut käytännön hommassa."

Suomen Hippos on laatinut vastuullisuusohjelman, joka käsittää sekä raviurheilun, hevoskasvatuksen että järjestötoiminnan. Lisäksi maa- ja metsätalousministeriöllä on työryhmä, joka käsittelee raviurheilun ja hevoskasvatuksen elinvoimaa ja vastuullisuutta.

Vastuullisuustyöstä ei kuitenkaan kannata tehdä hevosalalla liian mutkikasta, sillä toiminnan pitää kuitenkin olla kannattavaa.

"Alalla kaikki haluavat varmasti tehdä ihan muuta, varsinkin ne joilla on tammat ja varsoja. Siunaan sen", työryhmään kuuluva Husu-Kallio sanoi.

Hiilensidonnan kokonaismekanismit ovat niin mutkikkaita, että niistä ovat tutkijatkin vielä usein eri mieltä.

Herlin arvelikin, että hevosalan ympäristötyötä ei todennäköisesti ole alalla kovin paljon mietitty.

"Koetetaan päästä vain eteenpäin joka päivä, kun tiedetään, ettei kannattavuus ole kummoinen. Mutta kun katsottaisiin tätä vastuullisuuden kokonaisuutta laajemmin, se voisi olla hyvä ruiske kaikille", hän sanoi viitaten siihen, että kaikkien toimialojen ja niin pörssiyhtiöiden kuin pienyritysten on otettava vastuullisuustyö osaksi normaalia toimintaa.

"Vastuullisuus ja elinvoimaisuus eivät ole vastakkaisia juttuja vaan ratkaisevaa on, että ne kyetään yhdistämään", totesi puolestaan Husu-Kallio.

Tässä mielessä hevosala voisi hyvin kirkastaa mielikuvaansa, kun normaaleja hyviä käytänteitä vain tuotaisiin ääneen esiin. Paneelin verkkokommenteissa muistutettiin, että yksi askel tähän suuntaan on Hevostietokeskuksen hanke, jossa selvitetään hiilivirtoja Pohjois-Savon alueella.

"Siitä toivotaan nimenomaan helppoja työkaluja erilaisille hevostiloille", totesi Mäenpää.

Lopuksi paneelin juontanut Hippoksen viestintäpäällikkö Saara Iivari pyysi panelisteilta terveisiä kasvattajille.

"Otetaan vastuullisuus tosissaan ja näytetään se joka kohdassa. Kun pystytään näyttämään alan hyvyys ja edelläkävijyys, saadaan myös uusia ihmisiä alalle töihin", kannusti Ilkka Herlin.

Jaana Husu-Kallion mukaan tulevaisuutta ei ole, jos ei ole varsoja ja kasvattajia. "Tuote on kunnossa, mutta meidän pitää pystyä arvostamaan sitä työtä itse ja viestiä siitä muille. Raha seuraa, kun omaa työtä arvostaa."

Minna Mäenpää toivoo kasvattajille edelleen uskoa tulevaan. "Teette loistavaa työtä. Kun ei jäädä odottamaan, että joku muu veisi hyvää sanomaa eteenpäin vaan jokainen tekee sitä myös itse, ala tulee näkemään hyvän tulevaisuuden."

"Täysillä eteenpäin. Ja ostakaa varsoja. Jos jäädään miettimään, on peli jo menetetty", sanoi Tiina Levander.

Hän itse todella näyttää mallia: tilalle odotetaan tämän kevään ja kesän aikana jopa 16 varsaa.

Lue myös:

Ministeriön asettaman työryhmän puheenjohtaja Juha Vidgrén: ”Kyllä tässä kovien haasteiden edessä mennään”

Kasvattaja Tiina Levander vaalii monipuolista perimää: "Suomenhevosella on aina arvoa"

Toimittajan kolumni: Miksi polttaa, kun voi kierrättää?

Marko Saukko auttaa talleja pääsemään eroon hevosenlannasta: ”Tarpeesta kertoo jotain se, että kyselyitä on lyhyessä ajassa tullut kolmisenkymmentä ja sopimuksia tehty kymmenkunta”

Laidunnus on monimutkaista ekosysteemin hallintaa – Syrjälän tila on tyytyväinen lohkolaidunnukseen

Viikon vieras Ilkka Herlin: ”Mä olen valmistunut kahdesta koulusta, Helsingin ja Vermon yliopistoista