V.G. Voitto jatkoi henkeäsalpaavia juoksujaan – nyt tuloksena Suomen ennätys 18,2a

Voittotuloksen varmistuttua V.G. Voiton tiimin tunnelmat olivat hämmentyneen riemukkaat. Ohjastaja Ari Moilanen ja hoitaja Kaisa Tamminen onnittelivat toisiaan. Kuva: Ville Toivonen

Vanha Suomen ennätys oli Evartin viime vuonna samassa kisassa juoksema 18,4a. V.G. Voitto (Viesker) nipisti siis vanhasta ennätyksestä kaksi kymmenystä, ja toi suomenhevosten ennätyksen jo kolmen kymmenyksen päähän kylmäveristen maailmanennätyksestä, joka siis edelleen on ruotsalaisen Järvsöfaksin nimissä ja lukemissa 17,9a.

Maailmanennätyskin on varmasti V.G. Voiton ja kumppanien ulottuvilla. V.G. Voitto aloitti kisansa takarivin paikalta, ja koko viimeisen kierroksen se tuli aikaan 17,4 – toista ja kolmatta rataa pitkin!

Ari Moilanen pääsi V.G. Voitolla kymppiradalta sujuvasti kolmanteen pariin ulos. Keulaan heilahti Evartti, joka sai rinnalleen H.V. Tuurin. Sen takana oli Parvelan Retu, jonka Hannu Torvinen kuitenkin kierrätti nopeasti toisen radan veturiksi.

V.G. Voiton rattailla Ari Moilanen teki ratkaisunsa puolimatkassa. V.G. Voitto nousi kolmannelle ja kiersi H.V. Tuurin, päästen pudottamaan takaisin toiselle radalle. Loppukaarteessa se oli vielä parin mitan päässä kärkiparista, mutta imi maalisuoralla ahnaasti niiden eron kiinni ja eteni kalkkiviivoilla ykköseksi ohi Evartin.

Seppo Suurosen valmennettava paransi omaa ennätystään kerralla 2,7 sekuntia.

”En tiedä yllättikö tuollainen, mutta kyllä se kovaa meni”, Seppo Suuronen summasi naurahtaen.

V.G. Voitto on loksauttanut raviseuraajien suut auki kesän kilpailuissaan. Jo Nordic Kingissä se oli alkulaukan jälkeen hurja nousten vielä kisan kolmanneksi. Viimeksi Suur-Hollola-ajossa se mykisti kirimällä voittoon alkumatkan laukan jälkeen, ja nyt vuorossa siis oli suomenhevosten absoluuttinen Suomen ennätys.

Kovempaa kuin koskaan ennen! V.G. Voitto kiri loppumetreillä Evartin ohi Suurmestaruuden voittoon. Ensipalkinto oli 25000 euroa. Kuva: Terhi Piispa-Helisten

V.G. Voitto on vasta seitsemänvuotias, ja se on kilpaillut urallaan varsin vähän. Viime kaudella ori kilpaili koko vuoden aikana vain kahdesti.

”Hyvät odotukset oli tähän kauteen lähtiessä, mutta kisat ovat niin kovia, että kaiken pitää olla kohdallaan, jos meinaa pärjätä”, Suuronen muistutti. ”Pitää olla terve ja hyväkuntoinen hevonen ja juoksujenkin natsata, että tuolla pärjää. Kaikki palaset pitää olla kohdallaan noita evartteja ja parvelanretuja vastaan.”

V.G. Voitto on ravipaikalla varsin kiivasluontoinen, mutta kotioloissa se on Suurosen mukaan erittäin miellyttävä. Kovat startit ovat vieneet hevosta kesän myötä eteenpäin.

”Se on vain piristynyt ja tullut notkeammaksi ja herkemmäksi, kun on ajettu kilpaa. Ennen kauden aloitusta sitä oli ajettu yksi 1.33-vauhtinen hiitti, ja tietysti se starttien myötä on herkistynyt.”

Seppo Suuronen on yksi kokeneimmista suomenhevosvalmentajista. Hän on saavuttanut Patrikin kanssa neljä ravikuninkuutta ja Villihotin kanssa yhden, joten juvalainen todellakin tietää, miten ravikuninkuus voitetaan.

”Mitään ei muuteta”, Suuronen totesi V.G. Voiton ohjelmasta ennen parin viikon päästä ajettavia Kuninkuusraveja.

”V.G. Voitto käy siittolassa hyppäämässä kolme kertaa viikossa. Sinne on 60 kilometriä sivu, ja siinäkin on hevoselle ihan tarpeeksi työmaata. Mennään samoilla systemeillä kuin tähänkin asti.”

Seppo Suuronen tunnetaan valmentajana, joka on aina osannut arvostaa hyvää hevosta, on se hänen tallissaan tai jollakin muulla.

”Kunkkareista tulee mahtavat kisat”, Suuronen kiteytti monen ravijännärin tunnelmat.

V.G. Voiton omistaja on inkoolainen Grönfors Training Oy ja kasvattajat Soile ja Jukka Grönfors.

Valmentaja Seppo Suuronen on aiemmin saavuttanut Suurmestaruuksia Tuokkolan Touhon ja Patrikin kanssa. Kuva: Ville Toivonen

Evartti taisteli loppuun asti voitosta ja oli mahtava kakkonen. Suur-Hollola-ajossa kipeänä ollut ori on noussut jälleen uskomattomasti huippuiskuun. Suurmestaruudessa Evartti piti hyvän vauhdin loppuun asti, eikä hiljentänyt maalisuoralla lainkaan.

”Hevonen oli ihan loistava. Kaikella tapaa hyvin kova suoritus”, Santtu Raitala summasi.

Raitala myös huomautti lähdön vauhdinjaon menneen huippuaikoja palvelevalla tavalla.

”Alussa mentiin tietysti kovaa, mutta kiihdytys oli kuitenkin inhimillinen, ja sen jälkeenkin vauhti säilyi tasaisen kovana. Viimeisessä kaarteessa tunsi, että kova ensimmäinen kierros alkaa mennä Evartin jäseniin, ja yritettiin vain pitää vauhti päällä maaliin asti. Evartti pinnisti maaliin asti, mutta V.G. Voitto vaan tuli tosi kovaa ja ohitti.”

Loppusuoran alussa Evartilla oli selvä ote, mutta kisa jatkui tuimana maaliin asti.

”Ympärillä oli niin kovia hevosia, että tilanne oli kaikin puolin auki”, Raitala kuvaili loppusuoran alun tunnelmia.

”V.G. Voitto on pelottava saalistaja. Kun sitä seuraa lämmityksessäkin, se välillä ampuu edellä menevän kiinni sellaista vauhtia, että harvemmin näkee.”

Parvelan Retu oli kolmas ajalla 18,6a. Ohjastaja Hannu Torvinen antoi hevoselle hyvät arviot.

”Tosi hyvä oli. Ei tuollaiseen tulokseen voi olla pettynyt”, Torvinen painotti. ”Ehkä Retusta vielä vähän näkyy starttaamattomuus, tämä oli kuitenkin vasta kolmas startti tälle kaudelle. Viimeisellä takasuoralla se meni vielä tosi helposti Evartin rinnalle, mutta meni ehkä vähän puujaloille loppuun. Hyvin se kuitenkin tsemppasi loppuun ja meni ennätyksensä pintaan.”

Merkittävää Parvelan Retun suorituksessa oli, että se lähti paremmin kuin monesti auton takaa. Hannu Torvinen pääsi sillä hyviin asemiin toiselle radalle ja pääsi myös tekemään itse aloitteen ajaa eteenpäin.

”Päästiin hyvään paikkaan, mutta ajoin eteenpäin, sillä Ari olisi ajanut V.G. Voitolla eteenpäin, jos minä en olisi lähtenyt”, Torvinen muistutti. ”Toivotaan, että Kuninkuusraveissa tulee vähän erilaisia juoksuja. Jos saataisiin selkäjuoksuja ja päästäisiin iskemään lopussa, niin se voisi olla meidän ase. Varmasti Retu on muutenkin vielä valmiimpi kahden viikon päästä, kun on saanut näitä kovia startteja kroppaansa.”

Rodunkärkikaartiin tällä kaudella noussut Issakan Valo oli seitsemäs ajalla 20,0a.

”Ihan ok-juoksu, mutta joutui vähän kiertelemään viimeisessä kurvissa, eikä vaan riittänyt ihan parhaille ainakaan maililla. En tiedä riittääkö täydelläkään matkalla, mutta ihan asiajuoksu kuitenkin”, valmentaja Antti Tupamäki kuvaili.

”Taso on vaan nyt ihan raaka.”