Talousnäkökulma on mukana, kun etsitään keinoja hevosen hyvinvoinnin mittariston kehittämiseen

Hevosen hyvinvoinnista parhaiten kertovat sen lajinomaista käyttäytymistä kuvaavat mittarit. Laajassa yhteishankkeessa kehitetään työkalua aitoon hevosen hyvinvoinnin mittaamiseen. Kuvituskuva. Kuva: Ville Toivonen

Keväällä alkaneessa suuressa yhteishankkeessa luodaan Suomeen oma, auditoitavissa oleva hyvinvointimittaristo, laatuauditoinnit ja omavalvontajärjestelmä hevosille. Nautatiloilla vastaava Welfare Quality -järjestelmä on ollut tiloilla käytössä jo useiden vuosien ajan.

Hankkeessa on mukana kattavasti hevosalan oppilaitoksia ja järjestöjä. Myös monet talliyritykset ovat jo ilmoittaneet olevansa kiinnostuneita hyvinvointihankkeen pilottitalliksi pääsemisestä.

”Kiinnostava kysymys on, miten hevosen hyvinvointimittaristo kehitetään niin, että omavalvontajärjestelmän ja hyvinvointiauditointien avulla edistetyn hevosten hyvinvoinnin vaivanpalkkana olisi eurojen lisääntyminen talliyrittäjille ja treenareille”, sanoo yksi hankkeen työntekijöistä, eläinten hyvinvointiasiantuntija Essi Wallenius.

Hän toteaa, että tuotantoeläinpuolella eläimen hyvinvoinnin ja kannattavuuden yhteys on selvä: esimerkiksi lehmän parempi vointi valuu maitotankkiin ekstralitroina.

”Hevosilla hyvinvoinnin paraneminen voi näkyä eläinlääkärikulujen vähenemisenä tai esimerkiksi juostujen starttien määrässä. Aika pätevä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin mittari on se, miten eläin pärjää käyttötarkoituksessaan. Elinkeinon kyseessä ollessa hyvinvointi kulminoituu myös euroihin”, Wallenius toteaa.

Tällä hetkellä hankkeessa on menossa tiedonkeruu. Walleniuksen ja kumppaneiden savottana on koota kaikki saatavilla oleva tieto hevosten hyvinvointitutkimuksen tuloksista maailmalta.

”On valitettavaa, että hevosilla on tehty vähemmän hyvinvointitutkimusta kuin tuotantoeläimillä. Mutta sillä täytyy pelata mitä on.”

Olemassa olevat eläinten hyvinvointimittaristot eivät kaikilta osin ole siirrettävissä hevosiin, eivätkä maailmalla hevosille kehitetyt mittaristot ole sellaisenaan käyttökelpoisia.

”Esimerkiksi Ruotsissa hevosille kehitetystä WelfareQuality-järjestelmään pohjaavasta mittaristosta tuli hengästyttävän laaja. Listalla on niin paljon asioita, että yhdellä 25 hevosen tilalla pitää tehdä monta päivää hyvinvointiauditointia.”

Ruotsalaisversiossa on listattu paljon myös resursseihin, kuten esimerkiksi karsinoiden ja tarhojen kokoihin liittyviä kohtia. Näiden resurssimittareiden sijasta Suomessa halutaan kerätä eläinperäisiä mittareita. Tällaisia ovat esimerkiksi hevosten lajinomaiseen käyttäytymiseen liittyvät mittarit, jotka Walleniuksen mukaan kertovat luotettavammin hevosen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. Tehtävä ei ole ongelmaton.

”Laumaeläimenä ja sosiaalisena eläimenä hevosella voidaan nähdä häiriökäyttäytymistä, kun sitä pidetään yksin karsinassa ja tarhassa. Toisaalta hajonta voi olla niin suurta, että loppupäätelmää voi olla vaikea vetää. Sosiaalisen käyttäytymisen toteutumisesta löytynee validit mittarit, kun otetaan huomioon, mikä on hevosen käyttö ja miten se on muutoin sopeutunut pito-olosuhteisiinsa”, Wallenius toteaa.

Essi Wallenius on yksi perjantaina syyskuun 16. päivänä Vermossa pidettävän hevosten hyvinvointihankkeen starttipäivänpuhujista. Kaikille kiinnostuneille avoimessa seminaaripäivässä pureudutaan hevosten hyvinvointiin, käyttäytymiseen ja niistä tehtävään tutkimukseen. Katse hevosen hyvinvointiin -tapahtuma on tarjolla myös livelähetyksenä.

Lisätietoja seminaaripäivästä ja ilmoittautumisohjeet tästä linkistä.

Tietoa hankkeesta tästä linkistä.

Kuva: Hevosten hyvinvointihanke