
Varsasta valmiiksi kilpahevoseksi: "Kaksivuotiskesällä ajetaan vetoja"
Mikko Arolle hyvin toimiva varsa on kunnia-asia.
Mikko Aro (vas.) Andover Starilla ja Toni Multanen Athletic Acella palaamassa ajolenkiltä. Aron valmennuslistalla on 18 hevosta. Karsinapaikkoja löytyy 24:lle. Lähiaikoina on tarkoitus palkata myös puolipäiväinen työntekijä. Kuva: Antti Savolainen
3-vuotias Tuuliniemen Elsa on Mikko Aron ja hänen isänsä Jukan tulevaisuuden toivo. Tamman sisaruksiin lukeutuu Liisan Tulilintu. Kuva: Antti Savolainen
"Tässähän pystyisi pyörittämään halutessaan tosi isoakin toimintaa. Janne Ranta-Krenkun aikaan varsat asuivat pihatoissa ja enimmillään hevosia oli 60–70", Mikko Aro kertoo tallinsa vierestä kulkevan 1 300 metrin hiittisuoran äärellä. Kuva: Antti SavolainenMikko Aro, 27, aloitti oman valmennustallin pyörittämisen vuosi sitten Kokemäen raviradalla yhdessä puolisonsa Marie Karlssonin kanssa. Käytössä on kaksi kylmää tallia, pihattoja sekä runsaasti isoja tarhoja.
Vuokratilat ovat tutut, sillä Aro työskenteli aiemmin ne omistavan Janne Ranta-Krenkun palveluksessa. Työkokemusta on kertynyt myös muun muassa Tuomas Korvenojan, Tapio Perttusen ja Pertti Puikkosen talleilta.
"Ei voi sanoa, etteikö olisi tiennyt mihin lähtee. Isojenkin tallien arki on tuttua. Myös omia valmennettavia on ollut välillä pari samaan aikaan kun on oltu vieraalla töissä."
Aluksi tallissa oli viisi omaa hevosta ja huutokaupasta ostettiin yksi lisää. Aro kävi töissä rakennuksilla ja kiersi kengittämässä. Nyt kahdessa tallissa on yhteensä 18 valmennettavaa, rakennushommat jääneet pois ja vieraiden hevosten kengittäminen vähentynyt paljon.
"Yllättävänkin hyvin on hevosia tullut. Varsinkin kun huomioi, että tallissa ei ole ollut varsinaista mainoshevosta. Meillä on myös varsapihatto käytössä ja siitäkin jäi sitten varsoja valmennukseen."
Valmentaja pystyy siis tarjoamaan asiakkailleen täyden paketin varsasta kilpahevoseksi asti. Suurin osa valmennettavista on juuri varsoja vuosikkaista kolmevuotiaisiin. Molemmat rodut ovat tasavahvasti edustettuina.
"Minulle ei ole mitään väliä, että onko hevonen lämminverinen tai suomenhevonen, ori tai tamma."
Suurin osa varsoista on jäämässä talliin pidemmäksi aikaa. Yksi tuli opetukseen ja sisäänajoon Markku Niemisen kautta.
"Markulla oli täyttä, niin hän kehotti omistajaa tuomaan varsan tänne. Se menee sitten myöhemmin Markulle. Minua ei haittaa, vaikka ajan vuoden verran varsaa ja se lähtee sitten muualle. Teen myös 'alihankintaa' ihan mielelläni."
Arolle on kunnia-asia, että hänen opettamansa varsat ovat toimivia. Lenkilläkin pitää malttaa pysähtyä ja odottaa, että kuski nousee kärryiltä avaamaan sekin tai korjaamaan varusteita.
"Niiden työ on juosta rataa ympäri, joten ensimmäiseksi opetellaan käyttäytymään siellä. Sen jälkeen voidaan ajaa muuallakin."
Omassa tallissa ei ole aikuisia starttaavia kilpahevosia juuri tällä hetkellä. Aro ajaa jonkin verran kilpaa myös lainaohjastajana.
"Tosi mielelläni ajaisin kilpaa enemmänkin. Jos kuitenkin pitäisi valita pelkästään valmentaminen tai kilvanajo, niin valmentaminen veisi voiton", kertoo Aro, jonka valmennusmaksu on 800 euroa kuussa.
Mikko Aro kasvoi raviperheessä Huittisissa, mutta kiinnostui hevosista varsinaisesti vasta teini-ikäisenä. Sen jälkeen hän on nähnyt monen eri valmentajan toimintamallin niin Suomessa kuin ulkomaillakin.
"Joka paikassa on treenattu kovin erilailla. Tässä meillä vielä vähän opiskellaan omaa systeemiä."
Aikuisilla hevosilla valmennus perustuu vetojen ajamiseen hiittisuoralla. Niitä ajetaan kahdesti viikossa ja hölkkää tai kävelyä samoin kahdesti. Vuosikkailla varsoilla ajokertoja kertyy viikossa vähintään viisi.
"Ensimmäiseksi ne opetetaan ja aletaan sitten ajamaan hölkkää radalla. Myöhemmin talvella voidaan ajaa myös metsässä. Kaksivuotiskeväällä tai -kesällä aletaan sitten ajaa vetoja."
Käytössä on radan lisäksi 1 300 metrin mittainen hiittisuora, parin kilometrin metsälenkki ja hiekkakuoppia kiipeilyä varten. Talvella metsäteillä voi ajaa kymmeniä kilometrejä.
"Jarrukärryjen hankkimista olen nyt miettinyt."
Aro korostaa haluavansa pitää tallin toiminnan mahdollisimman yksinkertaisena. Ruokinta perustuu esikuivattuun heinään, kauraan ja lisärehuihin. Myös terveydenhoito pidetään simppelinä.
"Nuoria hevosia en mielellään piikitä. Jos vaikka kaksivuotias varsa vaivaantuu etupolvistaan, niin annetaan sille mieluummin aikaa."
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

