Ravitalleilla ärhäkkää, ihotulehdusta aiheuttavaa tautia hevosten vuohisissa – näytteitä toivotaan Helsingin yliopiston tutkimukseen

Sairastuneen hevosen jalat turpoavat ja erittävät vuohiskuopan iholta visvaa kuten kuvassa. Rakkulamaiset muutokset iholla voivat tulehtuessaan myöhemmin myös erittää märkää. Tulehtunut jalka on kipeä, ja hevonen saattaa jopa ontua kävellessä. Kuva: Kaijaleena Runsten

Ravitalleilla on viime viikkoina nähty ärhäkästi leviävää ihotulehdusta, joka aiheuttaa hevosten vuohiskuoppaan turvotusta, rakkuloita, haavoja ja jopa pahasti tulehtuneita kohtia.

Tapauksia oli ensin eteläisen Suomen ravitalleilta mutta nyt niitä on lähes kaikkialta pohjoista myöten. Tulehdus on levinnyt todennäköisimmin kilpailussa käyneiden hevosten mukana, sillä havaintoja on eri radoilla startanneista hevosista ja niiden tallilla muista hevosista.

Tulehduksen aiheuttajaa ei ole pystytty tunnistamaan. Helsingin yliopistolla tehdään nyt töitä taudinaiheuttajan eristämiseksi ja taudinkuvan selvittämiseksi.

Tarttuvien eläintautien erikoiseläinlääkäri Katja Hautala kertoo, että varmuutta ei edes ole siitä, aiheuttaako vuohisalueen ongelmat virus.

"Löydökset, joita on saatu muutamista hevosista, saavat meidät epäilemään, että tässä on virus. Yritämme selvittää, voisiko tämä olla Poxvirus", hän kertoo.

Viruksille tyypillistä on, että monista niissä myös oireeton eläin voi kantaa ja levittää virusta eteenpäin.

"Sen perusteella, mitä ihmiset ovat kertoneet, vaikutta siltä, että olisi virus joka säilyy ympäristössä jonkun aikaa", hän toteaa.

Virukset voivat myös säilyä hyvin kosteissa ja kylmissäkin olosuhteissa. Siten talvi ei niitä haittaa. Hautala huomauttaa, että esimerkiksi niin ikään liikkeellä oleva hevosten koronavirus on voimakkaimmillaan talvella.

Tämäkin ihotulehdusta aiheuttava virus voi siten siirtyä esimerkiksi ympäristön rakenteista ja ihmisten käsistä eteenpäin.

Yksilön oma immuniteetti ratkaisee, mikä hevonen sairastuu herkemmin. Jos taudinaiheuttaja osoittautuu Poxviruksiin kuuluvaksi, niille tyypillistä on myös, että ne tarvitsevat jonkin ihorikon tarttuakseen hevoseen. Näin talvisin sellainen voi olla esimerkiksi hokkien aiheuttama polkema hevosen jalassa.

Helsingin yliopiston hevostutkijat kaipaavat nyt kudosnäytteitä, jotta virus tai muu taudinaiheuttaja saataisiin eristettyä. Eläinlääkäreiltä on saatu näytteitä mutta nyt haluttaisiin erityisesti koepaloja, jotta kudosta päästäisiin tutkimaan.

"Yleensä eritys on runsaimmillaan taudin alkuvaiheessa. Siksi näytteitä ja koepaloja haluttaisiin ottaa siinä kohtaa", Hautala sanoo.

Taudinaiheuttajan varmistamisen lisäksi päästäisiin seuraamaan, millaisia vaurioita se voi aiheuttaa ihokudoksiin.

Taudin vaarallisuutta ja myös mahdollista lääkitystä on hankala spekuloida niin kauan, kuin taudinkuvaa ei ole saatu selvitettyä.

Jos ihotulehdusten aiheuttaja osoittautuu Poxvirukseksi, se on sukua muutamien muiden kotieläinten taudeille, joita myös esiintyy Suomessa: lampailla orf-virus, lehmillä valelehmärokkona ja poroilla suuntautina.

Osa Poxviruksista tarttuu myös ihmiseen, joka voi sairastaa virusta oireettomana ja levittää sitä. Poxviruksiin kuuluva lehmärokkovirus on joskus aiheuttanut myös ihmisillä rakkulaista ihottumaa.

"Siksi hanskojen käyttö on suotavaa. Näin suojataan, että se ei tarttuisi ihmiseen ja että ihminen ei levittäisi sitä eteenpäin."

Leviämisen ehkäisemiseksi varusteiden pitää lisäksi olla kunkin hevosen omia, ainakin jalkojen osalta.

Jos sairastuneen hevosen jalkoja rasvataan, pitää varoa, ettei virus tartu purkin laidoista tai sitä jää voiteeseen.

Tulehtuneen alueen puhdistaminen on Hautalan mukaan kaikkein tärkeintä. Jos taudinaiheuttaja on virus, sen aiheuttamiin rakkuloihin voi herkästi pesiytyä myös bakteeri, joka sitten aiheuttaa märkivän tulehduksen.

Antiseptiset voiteet ja kääreet voivat auttaa. "Hunaja- ja pihkarasvoilla voi ehkäistä ennalta, että bakteerit eivät pesiytyisi vuohisalueelle."

Antibioottiresistenssi on jo nyt vakava ongelma, ja erityisesti hevosilla on jo useita resistenttejä kantoja. Antibioottilääkkeiden käyttöä kannattaa siksi välttää.

Katja Hautala painottaa myös seuraamaan hevosen oireita. Jos hevonen on todella kipeä, se voi tarvita kipulääkityksen.

"Sen antamista ei pidä pelätä, kun huolehtii asianmukaisista varoajoista. On ihan eläinsuojelullinen asia, että hevonen ei kärsi kovaa kipua."

Uutista on korjattu 14.2. kello 16:09: lampaiden virus on nimeltään orf, ei ors.

Katja Hautalan tavoittaa Facebook-sivun kautta (Tervetalli Katja Hautala) tai sähköpostitse: katja.hautala@helsinki.fi.

• Käytä hanskoja käsitellessäsi sairastuneen hevosen jalkoja.
• Pidä vaurioalue mahdollisimman puhtaana.
• Antiseptisia voiteita (esimerkiksi hunaja- ja pihkapohjaiset) voi käyttää ja kääreillä suojata.
• Anna hevoselle kipulääkettä, jos se tarvitsee sitä.
• Vältä antibioottilääkitystä.
• Käytä hevosella vain sen omia varusteita, erityisesti jaloissa.
• Ota huomioon, että taudinaiheuttaja voi siirtyä ihmisen mukana ja se näyttää säilyvän kylmissäkin oloissa.