12-vuotias puoliverinen belgialainen Tamma on Partasen oma hevonen, jonka kanssa on treenattu esteitä syksystä 2021 alkaen. Kuva: Hanna Koikkalainen
19-vuotias Aada Partanen osti ensiasunnokseen entisen majoitustilan ja aloitti talliyrittäjänä – ”Hevosalalla on hirmuisen hankala pärjätä, mutta koskaan ei voi onnistua, jos ei edes kokeile”
19-vuotias Aada Partanen osti ensiasunnokseen Rautionhovin tilan Ruokolahdelta ja aloitti siellä talliyrittäjänä. Nyt hän puhuu ennakkoluuloista, joita on kohdannut nuorena yrittäjänä.
Aada Partanen osti Rautionhovin viime joulukuussa. Hän muutti sinne siskonsa kanssa tänä keväänä. Paikka sijaitsee Ruokolahdella Etelä-Karjalassa. Kuva: Hanna KoikkalainenTäällä vallitsee oma rauha, ajatteli Aada Partanen viime kesänä historiallisella Rautionhovin tilalla Ruokolahdella.
Punaista tallirakennusta ja ulkorakennuksia ympäröi iso suojelumetsä vanhoine kuusineen, leppineen ja haapoineen. Vesi liplatti kävelymatkan päässä Kyläjärven rannassa.
Partanen oli etsinyt sopivaa tallia kolmelle hevoselleen yli vuoden. Ajatuksissa oli aloittaa myös talliyrittäjänä. Perhe oli tullut kahdeksi viikoksi vuokralle yksityisomistuksessa olevalle Rautinhovin tilalle miettimään ostopäätöstä.
”Harkitsin ostopäätöstä vajaan vuoden, ja joulukuussa 2021 tila myytiin meille”, Partanen sanoo.
Neljän hehtaarin tilakauppoihin kuuluivat talon lisäksi talli, iso lato ja aitta, saunamökki, laavu ja varastorakennus, hän kertoo.
”Paikka toimi ennen Enso Gutzeitin eli nykyisen Stora Enson virkistyspaikkana. Täällä järjestettiin metsästysiltamia.”
Partanen osti Rautionhovin tilan esiasunnoksi itselleen, mitä varten hän otti pankkilainan. Tallitoimintaan hän otti yrityslainan.
Partanen muutti tilalle keväällä Alma-siskonsa kanssa. Samoihin aikoihin hän aloitti talliyrityksen.
Kesällä tilalle tuli kaksi täyshoitohevosta ja syksyllä on tulossa kaksi lisää. Sitten hevosia olisi omien lisäksi yhteensä seitsemän.
Puuhaa Rautionhovilla on riittänyt. Keväällä kaadettiin pihalta suojelumetsään kuulumaton metsäpalsta. Puut saatiin myytyä Partasen mukaan muutamalla tuhannella eurolla. Niillä rahoilla saatiin ostettua hiekat ja sorat ratsastuskentälle sekä tarhoihin.
Tällä hetkellä lato vaatii korjausta, sillä sen katto romahti viime talvena. Ladossa aiotaan säilyttää heiniä talvella. Talliin on myös rakennettava sekä lisäkarsina että vesikarsina.
Partasen äiti Maija on ollut kesälomalla paljon apuna tilalla ja isä Turkka on tehnyt siellä rakennustöitä. Seuraavaksi isä auttaa heinäautomaattien laittamisessa.
”Isä auttoi myös paperi- ja veroasioiden kanssa. Hän on itsekin yrittäjä ja kannustanut minua yrittäjyyteen.”
Ensimmäisen kerran Partanen istahti hevosen selkään kaksivuotiaana. Hänen äitinsä harrasti siihen aikoihin hevosia. Rakkaus hevosiin jatkui ratsastuskoulussa ja myöhemmin vuokra- ja ylläpitohevosen kanssa.
Ei ole itsestäänselvyys, että hän pystyy hoitamaan hevosia. 6-vuotiaana todettiin hevosallergia, joka oireili astmana, nenän tukkoisuutena ja silmien kutinana. Päivystyksessäkin tuli käännyttyä astman vuoksi. Lääkäri määräsi astma- ja allergialääkkeet.
Partanen jatkoi ratsastamista, sillä ulkona oireita ei tullut. Vähitellen hän pystyi olemaan myös tallilla. Hän ei malttanut pysyä poissa sieltä, sillä hevosten kanssa olemisessa oli sitä jotain.
”Allergia helpotti noin viidessä vuodessa. 11-vuotiaana pystyin käymään taas tallilla.”
Nykyisin Partanen pärjää pääosin ilman allergialääkkeitä. Heinät saavat lähinnä nenän valumaan ja silmät kutiamaan.
”Olen tyytyväinen, etten antanut periksi niin helposti. Olen onnellinen siitä, että siedätin allergian.”
Olen tyytyväinen, etten antanut periksi niin helposti.
Nuorena yrittäjänä Partanen kertoo kohdanneensa ennakkoluuloja. Ne ovat koskeneet hänen yritystoimintansa kannattavuutta ja nuoren ihmisen yrittäjyyttä.
Esimerkiksi Etelä-Karjalan Kärki-Leader-kehittämiskeskus hylkäsi hänen hakemuksensa. Sieltä voidaan muun muassa hakea paikallisille maaseudulla sijaitseville yrityksille tai aloittaville yrittäjille yritystukea.
Partanen on laittanut hiljattain uuden hakemuksen, jossa haetaan uuden innovaation kokeilutukea. Innovaatio liittyy tallitoimintaan, mutta hän ei halua paljastaa tässä vaiheessa enempää.
Partanen ei ole kuitenkaan hätkähtänyt pettymyksistä vaan puhuu päämäärätietoisella äänellä.
”Hevosalalla on hirmuisen hankala pärjätä, mutta koskaan ei voi onnistua, jos ei edes kokeile. Onhan se hyvä tiedostaa riskit etukäteen. En silti murehdi toisten ajatuksia vaan keskityn tekemään sitä, mikä tuntuu itsestä hyvältä. Äitini murehtii kyllä minunkin puolestani.”
Lähipiirissä ei ole muita nuoria yrittäjiä. Partasen mukaan se johtuu siitä, että harva haluaa sitoutua yrittämiseen kovin nuorena.
Yrittäjyydessä häneen kolahtavat oma päätösvalta ja vastuun kantaminen. Se, että saa päättää itse, mitä tekee ja miten asiat toteuttavat.
Tallissa on tällä hetkellä viisi hevosta, joista kolme on omaa ja kaksi täyshoitohevosta. Syksyllä saapuu kaksi hoitohevosta lisää. Oikealla oma hevonen Paula, jolla hän kilpaili aiemmin. Kuva: Hanna KoikkalainenRuokolahden ja Imatran seudulta löytyy Partasen mukaan muutama muu täyshoitoa tarjoava talli.
Se ei stressaa, että kyse on kilpailevasta yritystoiminnasta. Hänen mielestään on tärkeää, että hevosille ja omistajille löytyy ylipäätään talleja.
”Aika moni talliyrittäjä on havahtunut nostamaan tallien vuokrahintoja. Ne ovat olleet aikaisemmin aika matalia”, hän sanoo.
”Meillä on riittänyt kiinnostuneita asiakkaita. Uskon, että pienellä paikkakunnalla, jossa ihmiset puhuvat keskenään, tiedot tallista leviävät.”
En murehdi toisten ajatuksia vaan keskityn tekemään sitä, mikä tuntuu itsestä hyvältä.
Vaikka kesä on ollut työntäyteinen ja päivät ovat kestäneet yleensä aamuseitsemästä iltakymmeneen tallilla ja tontilla, Partanen on ehtinyt käydä myös esteratsastuskilpailuissa. Hän pyrkii ratsastamaan aina hyvin ja sijoitukset mielessä, mutta tärkeintä on saada kokemusta.
”Tällä kaudella on tullut vain muutama sijoitus. Aloitin treenaamaan Tamma-hevosen kanssa viime syksynä.”
Seuraavaksi on tiedossa alue-esteratsastuskisat Vuohimäen ratsastuskoululla vajaa parin viikon päästä.
”Kilpailemisessa kiehtoo se, että vaikka se on yksilölaji, on se myös tiivistä yhteistyötä hevosen kanssa.”
Kesään on mahtunut myös kilpailuja 110–130 esteillä. Tänä vuonna on tullut muutamia sijoituksia, mutta tärkeintä on Partasen mukaan kokemuksen saaminen. Kuva: Hanna KoikkalainenAada Partanen kaavailee laajentavansa tilaa myöhemmin maatilamatkailua varten, jossa voisi tarjota yrityksille ja ryhmille tyhy-palveluita eli työhyvinvointia edistävää toimintaa. Paketteihin voisi yhdistää ratsastusta, hevosten uittamista järvessä ja talvisin hiihtoratsastusta.
”Myöhemmässä vaiheessa täällä voitaisiin tarjota myös hevosten kuntoutuspalveluita. Kuntoutus voisi työllistää useamman ihmisen.”
”Sitten jos keksitään rahoitusta lisää, voidaan suunnitella lisää maatilamatkailua ja tyhy-palveluita.”
Partanen ei uskalla silti unelmoida asioista etukäteen, jotta ei pettyisi. Hän elää päivän kerrallaan.
Hän kaavailee laajentavansa tilaa myöhemmin maatilamatkailua varten.
Tällä hetkellä johtotähtenä on keskittyä vain talliyrittämiseen ja hevosten täyshoitopalveluihin. Kun syksyn viileämmät ilmat koittavat, talli jää pääosin Partasen vastuulle. Äidillä alkavat työt luokanopettajana ja sisko jatkaa opiskeluaan.
Nuoresta yrittäjästä kuultaa läpi ahkeruus ja sinnikkyys. Silmissä ei ole jännityksen pilkahdustakaan.
”Jos jotain haluan, niin olen valmis tekemään asian eteen kaiken saavuttaakseni sen.”
Päivät kuluvat muun muassa hevosten ulkoiluttamisen, ruokinnan ja karsinoiden siivouksen parissa. Kuva: Hanna KoikkalainenKuka?
19-vuotias talliyrittäjä Aada Partanen.
Syntynyt Imatralla.
Osti ensiasunnokseen Rautionhovin Ruokolahdelta, jossa hän aloitti täyshoitopalveluita tarjoavan tallin.
Tallissa on tällä hetkellä Aadan kolme omaa hevosta ja kaksi täysihoitohevosta.
Asuu Ruokolahdella siskonsa kanssa.
Kouluttautunut Harjun oppimiskeskuksessa hevosenhoitajaksi. Opintojen ohella työskenteli Einolan tallilla Imatralla kolme vuotta. Tehnyt myös muutamia opettajan sijaisuuksia ja työskennellyt Imatran jäähallilla.
Aloitti esteratsastuksen poneilla 15-vuotiaana. Kilpailee nykyisin puoliverisellä 12-vuotiaalla Tamma-hevosella. Kilpaillut alue- ja kansallistasolla 110–130 esteillä omien hevosten kanssa.
Lue lisää:
Opas talliyrittäjille: "Hyvinvoivat työntekijät ovat sitoutuneita työhönsä ja työpaikkaansa"
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
