Yritys ei voi toimia tyhjällä kassalla – näin hevosyrittäjä laittaa taloutensa perusasiat kuntoon
Muistutuslaskuja, perintäkirjeitä, silloin tällöin ulosottomiehen logokin kuoressa. Kuulostaako tutulta, hevosyrittäjä?
Talliyrittäjä ja kirjanpitäjä Tiina Ahlqvist toteaa, että kirjanpitäjät usein huomaavat ongelmia hevosyritysten taloudenhallinnassa, mutta suurinta osaa hevosyrittäjistä asia ei voisi vähempää kiinnostaa. Kirjanpitäjältä kannattaa rohkeasti kysyä neuvoja talousasioissa. Kuva: Viivi AhlqvistTalouden hallinnassa yrittäjän kannattaa lähteä liikkeelle parista melko yksinkertaisesta laskelmasta. Ne ovat tulosennuste ja kassavirtalaskelma. Näin sanoo kirjanpitäjä ja hevosalan yrittäjä Tiina Ahlqvist.
Hänellä on vankka kokemus sekä hevosalan yrittäjyydestä että erilaisten yritysten kirjanpidosta ja muiden tekemien tilinpäätösten konsultoinnista. Ahlqvist on ratsastanut 50 vuotta, pitänyt Pinewood-tallia 24 vuoden ajan ja hevosalan yrityksiä hänellä on kirjanpitoasiakkainaan nelisenkymmentä.
Ahlqvistin mainitsemista laskelmista tulosennuste ja kassavirtalaskelma tarkoittavat selkosuomella sitä, että yrittäjä arvioi odotettavissa olevat tulonsa ja sen, miten paljon kassassa on rahaa. Näillä pääsee jo pitkälle, sillä yritysmaailman lainalaisuudet ovat selkeitä.
”Vaikka yrityksen tulos olisi hyvä, ei se voi toimia, jos kassa on tyhjä”, Ahlqvist toteaa.
Hevosyrittäjistä vitsaillaan usein, että alan toimijoilla on koulutodistuksessa uskonto kymppi mutta matematiikka nelonen. Niin synkeä tilanne ei todellisuudessa ole, mutta monesti taloushallinnon perusasioissa on hiottavaa. Ahlqvist huomauttaa, että ainakin peruskäsitteet pitäisi opetella.
”Monelle tulee yllätyksenä esimerkiksi tilanne, että lainan lyhennykset eivät pienennä yrityksen tulosta eli maksettavia veroja silloin, kun toiminta on voitollista. Arvonlisäveron ymmärtäminen on myös avainasemassa. Pitää osata laskea tuotot ja kulut oikein eli niin, että molempia tarkastellaan arvonlisäverottomin hinnoin.”
Hyvä maksuvalmius on yksi yrityksen toiminnan pilareista. Siitä huolehtimisen pitäisi olla jokaisen yrittäjän tavoitteena.
”On todella tärkeää, että ostolaskut maksetaan ajallaan. Ongelmatilanteissa tulo- ja kulurakennetta pitäisi tarkastella ja tarvittaessa rahoittaa yritystään jollakin tavalla, ettei maksuvalmius vaarannu”, Ahlqvist neuvoo.
Hän muistuttaa, että kaikki myöhästymiset ovat todella kalliita.
”Mieti, montako rehusäkkiä saat arvonlisäveron yhdellä 250 euron viivästyssakolla.”
Talouden hallinnassa on hevosyrityksissä tyypillisesti muutamia heikkoja kohtia. Ne voivat pahimmillaan syöstä yrityksen maksuvaikeuksiin.
”Yksi tyypillisimmistä virheistä minkä näen, on se, että ratsastuskoululla on tuottamattomia hevosia. Ruokittavia, kengitettäviä ja hoidettavia voi olla 15, joista rahaa ansaitsevia hevosia on kahdeksan.”
Ahlqvistin kokemuksen mukaan toinen harmillinen, kuluja lisäävä asia on, että hevosten sairauksien ehkäisy ei ole kunnossa. Tilanne voi aiheuttaa suuria eläinlääkärikuluja ja tuottamattomia päiviä.
Kolmantena hän nostaa esiin tallin työtekniikat, joissa olisi paljonkin kehitettävää. ”Hevosyrittäjän kannattaa olla kiinnostunut ja avarakatseinen vaihtoehtoisia tallinhoitotapoja kohtaan.”
Käytännön vinkkinä Ahlqvist tarjoilee ajatuksen siitä, että isolla tallilla kannattaa miettiä toimintojen jakamista eri yrittäjien kesken.
”Samoissa tiloissa voidaan eri kellonaikoina ja viikonpäivinä harjoittaa erilaisia hevostoimintoja. Yhteistyökumppanit mukaan ja maneesi käyttöön aamukuudesta puolille öin”, hän kannustaa yrittäjiä yhteistyöhön.
Kirjanpitäjän työnsä ohella Tiina Ahlqvist on sydämeltään hevosihminen.
”Ymmärrän enemmän kuin hyvin hevosyrittäjän ongelmat. Päivät kuluvat tallilla ja kirjanpito on se viimeinen asia, joka tehdään. Kehotan kuitenkin jokaista hevosyrittäjää opettelemaan lukemaan kirjanpidon tulosteita ja olemaan niistä kiinnostunut.”
Hän rohkaisee hevosalan yrittäjiä tekemään joko omatoimista tai maksettua työnohjausta. Käytännössä tämä tarkoittaa sen pohtimista, mikä työ vie eniten aikaa, rahaa tai voimavaroja ja voisiko sitä jotenkin helpottaa. Fyysiset työhaasteet kannattaa listata ja satsata aikaa itsensä kunnossapitoon.
”Loppuun palaminen on monella hevosyrittäjällä niin lähellä, että asiaan olisi hyvä saada yhteiskunnan tukea − onhan hevosharrastus monelle asiakkaalle tärkeä henkireikä ja hyvä fyysinen harrastus.”
Ahlqvist naurahtaa, että sairaanhoitajista ei saa sanoa, että he tekevät kutsumusammattiaan, mutta hevosihmisten kohdalla työ kuitenkin on juuri sitä.
”Ei ole mahdollista olla hevosyrittäjä vain rahasta, sen verran pitkät päivät tällä alalla on.”
Lue myös:
Hyvä naapuri on lahja, joka ilahduttaa ympäri vuoden – Niemisen talli sai onnenpotkun
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
Siirry pääsisältöönSiirry hakuunSiirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
