
Nuori esteratsastaja Jone Illi kilpailee nyt Espanjan auringon alla – ”Tärkeintä on vahva yhteisymmärrys, joka syntyy ihmisen ja hevosen välille”
Kun Illin perhe kuusi vuotta sitten palasi vuoden Espanjassa asumisen jälkeen Suomeen, ei 9-vuotiaalle Jonelle oikein löytynyt harrastusta, kunnes Sanna-äiti patisti poikansa ratsastustunneille.
Jone Illi ratsasti ensimmäisissä EM-kilpailuissaan Portugalissa viime vuonna finaaliin. Ratsuna on Eolita L. Kuva: OYPO
Jone Illi ja Eolita L voittivat viime syksynä Ypäjällä juniorien hallimestaruuden. ”Elsa on tuttu, turvallinen, aina iloinen ja menossa”, Illi kuvaa hevostaan. Kuva: Sanna Illi”Aluksi olin sitä mieltä, että eihän tää nyt mitään ihmeellistä ole. Kunnes sitten pääsin estetunnille. Silloin tuli olo, että tässä on se juttu”, kertoo Jone Illi puhelimessa jostain päin Ranskaa, matkalla kohti Aurinkorannikkoa.
Hän on juniorien esteratsastuksen maajoukkueen jäsen ja kilpailee lähiviikot Cadizin Sunshine Tourilla hevostensa Dolandan, Eolita L:n, Hilotte van Tenhaegendoornin ja Jankan kanssa. Lisäksi mukana ovat pikkusisko Sani Illin hevoset Manouscha ja Naya.
MT Hevosten Viikon ratsastaja, 14-vuotias Jone Illi ei ole perheensä ainoa kilparatsastaja, sillä myös Sani Illi kilpailee aktiivisesti. Vanhemmat Sanna ja Jukka Illi ovat tiiviisti mukana lastensa urheilu-uralla, Master-ratsastuksenopettaja-äiti myös kotivalmentajan roolissa.
Perhe asuu Karijoen Myrkyssä Etelä-Pohjanmaalla ja Sanna Illi omistaa paikallisen ratsastuskoulun Suupohjan Ratsutallin.
Kymmenvuotiaana Jone Illi sai lahjoituksena ensimmäisen kilpaponinsa. Mara-tamma oli jo kisakonkari ja yhteinen kilpaura alkoi nopeasti.
”Mara oli ollut meillä ehkä viikon, kun osallistuimme ensimmäisiin estekisoihin. Ilman Maraa en olisi koskaan ruvennut tällä tavalla kisaamaan ja ratsastamaan”, Jone Illi kertoo.
”Maran kanssa sain itsevarmuuden, se oli todella tärkeää. Poni on meillä edelleen, vetelee vähän eläkepäiviä nyt 24-vuotiaana.”
Kahdeksatta luokkaa käyvää Illi voitti ensimmäisen SM-kultansa lapsiratsastajien luokassa vuonna 2019 yhdessä Eolita-tammansa kanssa.
”Ensimmäinen Suomen mestaruus tuntui tosi hienolta”, sittemmin voittoruusukkeita roppakaupalla saanut Illi kuvaa iloisinta ratsastusmuistoaan.
Kilpailuhenkeä ja tavoitteellisuutta Illissä riittää, kilpaileminen on nuorukaiselle ”se juttu”, jonka takia jaksaa harrastuksen vaatimia pitkiä päiviä ja matkoja. Valmennuksissa ja kilpailumatkoilla myös sosiaalisuus on tärkeää.
”Ei pelkästään kisaaminen ole tärkeää. Valmennus- ja kisareissuilla näkee kavereita ja saa olla hevosten kanssa. Tykkään paljon käydä Kari Nevalan valmennuksissa ja Ratsastajainliiton järjestämät maajoukkuevalmennukset Ad van de Weteringin kanssa ovat tärkeitä.”
Monta kilpailua, monta maata, monta mitalia ja ruusuketta vajaassa viidessä vuodessa. Mutta mikä on tärkein asia, jonka olet Jone oppinut hevosten kanssa toimimisesta?
”En kai mitään ihmeellistä, mutta ehkä sen, että hevosen ja ihmisen välille voi muodostua tietynlainen vahva suhde. Yhteisymmärrys.”
Lue haastattelut myös aiemmista Viikon ratsastaja -sarjan henkilöistä
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat


