Pakkosopeutus toi uuden alun Hevosopistolle – "Ulkopuolisen avun varaan ei voi rakentaa"

Pauliina Mansikkamäen kanssa ovat opiskelijat Lilja Somervuori ja Aada Tolvanen (vas.). Kuva: Kimmo Haimi

Kuva: Jukka Pasonen

Hevosalan oppilaitoksista suurin, Hevosopisto, on käynyt läpi kovan muutosvaiheen. Se toimii esimerkkinä hevosalalle yleisemminkin siinä, mitä seuraa, kun väistämättömiä muutoksia lykätään liian pitkälle.

Hevonen itsessään viehättää nykysuomalaisia, mutta uusien asiakkaiden tavoittaminen edellyttää alalla toimivilta uskallusta uudistumiseen.

"Pitää pystyä hyväksymään, että kaikkea, mitä on ollut, ei ole mahdollista säilyttää entisellään. Se on yhteiskunnallisen muutoksen perustakin. Tarvitaan rohkeutta tehdä valintoja ja päätöksiä", kiteyttää Ypäjällä toimivan oppilaitoksen ja valmennuskeskuksen rehtori-toimitusjohtaja Pauliina Mansikkamäki.

Vuonna 2016 osakeyhtiömuotoinen oppilaitos ajautui talouskriisiin.

"Toiminnan rakenne oli yksinkertaisesti liian iso suhteessa rahoitukseen. Päätökset oli varmasti aikanaan tehty parhaalla ymmärryksellä ja oletuksella tulevasta. Mutta tulevaisuus yllätti", hän summaa.

Ammatillisten opintojen uudistus vei budjetista kolmanneksen, 2,2 miljoonaa euroa, kun 20 prosenttia pelättiin odottaa.

Luotiin pikavauhtia uusi strategia ja vedettiin yt-neuvottelut vuoden 2018 syksyllä.

Nyt suunta on talouslukujen valossa parempaan. Hevosopistolla on aloitettu uusi strategiatyö, johon on parin vuoden takaisesta kritiikistä oppineina otettu mukaan sidosryhmiä. Tahto viedä opistoa eteenpäin on vahva.

"Kaikista skenaarioista kaamein olisi, että menetämme nämä Siittolanmäen puitteet. Ne eivät ole siirrettävissä, eikä kenelläkään ole varaa rakentaa näitä uudelleen", painottaa Hevosopiston osana toimivan Valmennuskeskuksen johtaja Pirkko Herd.

"Hevosopisto on kuitenkin osakeyhtiö. Silti alalle on ehkä jotenkin jäänyt mieleen valtion leima. Että jostain löytyy aina pelastava rahasäkki."

"Ulkopuolisen avun varaan ei voi rakentaa. Omillamme pitää seistä ja asiat ratkaista. Jos joku ulkopuolelta ojentaa auttavan käden, se on sitten bonusta", jatkaa Mansikkamäki.

Hevosalan tutkintoja tarjoaa nyt seitsemän koulutusyhtymää. Ypäjän kokemuksia vasten arvioiden pistää kysymään, voivatko ne kaikki kyetä tarjoamaan laadukasta opetusta alalla, jossa tarvitaan myös paljon rakennuksia ja eläviä eläimiä.

Jotta oppilaitosten kantokyky kestäisi tulevatkin muutokset, Pauliina Mansikkamäki katsoo, että hevosalan koulutuksessa tarvitaan uudelleen asemointia suhteessa yhteiskuntaan ja realistista suunnittelua.

"Tiedän, että tätä aihetta ei haluta ottaa esiin. Mutta on ikävä tulevaisuusskenaario, jos kaikki näivettyvät", hän tuumii.

Ammatillisen opetuksen tulevaisuutta ajatellen tärkein asia on saada nuoret sukupolvet – tulevaisuuden päättäjät – mukaan suunnitteluun.

Toisaalta siihen tarvitaan myös kokemusta, joka on luonnonvara-alalla yhtä kuin käytäntö. Kaikkea ei voi viedä verkkoon, vaan oppiminen tapahtuu jatkossakin hevosen kanssa.

Hevosopistolla ensimmäisen puolen vuoden aikana perusopiskelijat eivät lähde yrityksiin harjoittelemaan, vaan käytäntöä opitaan omissa talleissa. Kokonaisuutena työssäoppimisesta suurin osa tapahtuu kuitenkin niin sanottuun kiltatalliin kuuluvissa yhteistyöyrityksissä.

"Meidän valmentajat tekevät omaa työtään ja ovat samalla sitoutuneet siihen, että opiskelijat ovat siinä mukana", kuvaa Pirkko Herd.

"Siinä mielessä ammattiopintojen kehittämisessä ollaan nyt oikealla tiellä. Työ on oikeaa tekemistä eikä leikkimistä, että olisi työpaikka."

Kahden lukuvuoden kokemukset ovat silti vasta alku. Avointa keskustelua tarvitaan viemään käytäntöjä toimivammiksi niin opiskelijoiden, yritysten kuin oppilaitosten kannalta.

Pauliina Mansikkamäki toteaa työssäoppimisen lisääntymisen tehostavan myös esikuvien merkitystä. "Kerrotaanko siis opiskelijoille, että tämä on huippuala, johon kannattaa sitoutua? Vai potkitaanko toisia ja samalla koko alaa nilkoille?" hän kysyy.

Lue myös:

Koronakevät toi Hevosopistolle yt:t: Koko henkilökunta lomautetaan enintään 90 päiväksi

Hevosopisto ja Hevossairaala lisäävät yhteistyötä – osa tallipalveluiden kehittämistä Hevosopistolla

Hevosopisto sanoi irti vain kolme - uudelleenjärjestelyt tuovat töitä lähes kaikille

• Hevosopisto Oy:n liikevaihto on noin 8 miljoonaa euroa, josta opetuksen valtionosuus on 4.2 miljoonaa.
• Kiltatallit, tapahtumat ja kilpailut sekä valmennukset majoituksineen tuovat noin kolme miljoonaa euroa.
• Tutkinto-opiskelijoita on 712, kun vuonna 2016 heitä oli 440.
• Hevosopistolla voi ainoana oppilaitoksena suorittaa kaikki hevosalan 23 eri tutkintoa sekä valmentajan ammattitutkinnon, ja lisäksi opisto on mukana kahdessa korkeakoulututkinnossa.
• Hevosia on tänä vuonna 66 omaa ja 170 yksityisomisteista hevosta, jotka ovat joko valmennuksessa tai hoitosopimuksella.
• Vuonna 2016 suhde oli 148 omaa ja 42 asiakashevosta.
• Viime vuonna henkilötyövuosia kertyi 77, joista vakituisia työpaikkoja oli 82,5, määräaikaisia 17,5 ja osa-aikaisia 6,4 prosenttia.
• Opiskelijat oppivat työelämän taitoja osaksi niin sanotuissa kiltatalleissa yksityisten yrittäjien kanssa, joita toimii alueella 13.
• Valtakunnallinen hevosurheilun valmennuskeskus hoitaa kaikkien ikäluokkien maajoukkuevalmennukset yhteistyössä Suomen Ratsastajainliiton (SRL) kanssa.
• Hevosopiston omistavat neljänneksen osuuksin valtio, SRL, Suomen Hippos sekä seudun kolme kuntaa (Ypäjä, Forssa, Jokioinen).