Vartiaisella riitti tallivierailulla kysymyksiä: "Tajuaako ravuri voittamisen? Onko laukka halveksittavaa?"

Juhana Vartiainen tulkitsi tapaamansa hevosen reaktion aivan oikein kyllästymisen merkiksi. Pauliina Raento kertoo rutiineista kiinni pitämisen olevan hevoselle tärkeää. Kuva: Jaana Kankaanpää

Raviurheilun valtiontuen kriitikkona tunnettu kansanedustaja Juhana Vartiainen (kok.) vieraili viikko sitten Vermossa, jonne hänet kutsui aluetalouden professori ja hevosenomistaja Pauliina Raento.

Kaksikko keskusteli raviurheilusta Suomen Hippoksen toimitusjohtajan Vesa Mäkisen kanssa. Osaan hevosia koskevista kysymyksistä vastasi myös Riikka Neuvonen valmentaja Pekka Korven tallilla.

Vierailun aluksi selvisi, että Vartiainen pääsi hevostallille ensimmäistä kertaa elämässään. Raveissa hän oli kyllä käynyt muun muassa Hippoksen aiemman puheenjohtajan, nykyisen elinkeinoministerin Mika Lintilän (kesk.) kutsusta.

Ruotsissa useita vuosia työskennellyt Vartiainen kertoi myös havainneensa, että naapurissa hevosia on paljon kotimaata enemmän. Hän kertoi yhden jos toisen kartanon pihapiirin kertovan hevosista.

"Sellaista näkee Suomessa vähemmän."

Mäkinen vahvisti havainnon: Ruotsi on yksi Euroopan johtavia hevosurheilumaita niin ravien kuin ratsastuksen puolella.

Vartiaisella riitti hevostalouden rahoituksen lisäksi paljon kysymyksiä myös hevosista yleensä ja ravihevosten hoidosta.

"Kuka nämä hevoset omistaa?", hän kysyi Korven tallin noin kymmenestä Vermossa olevasta valmennettavasta.

"Kaikki ovat yksityisten omistamia. Joukossa on myös kimpan omistamia."

"Pääsevätkö ne ulkoilemaan joka päivä?"

"Kyllä. Ne viettävät tarhassa aikaa joka päivä. Lisäksi niitä ajetaan useamman kerran viikossa."

"Kuinka vanhaksi hevonen elää?"

"Se voi elää jopa 30-vuotiaaksi tai ylikin."

"Mikä on sen paras kilpailuikä?"

"Lämminverisellä ravurilla kilpailut alkavat yleensä 3-vuotiaana. 5–9-vuotiaana ne ovat usein parhaimmillaan. Suomenhevoset kehittyvät hitaammin. Ne voivat olla parhaimmillaan vasta yli kymmenvuotiaina, ja ne saavat myös kilpailla pidempään."

Hevosen askellajit kiinnostivat talousmiestä. Hän oli pohtinut, missä vaiheessa historiaa laukka- ja raviurheilu ovat eriytyneet. Siihen ei isännilläkään ollut tarkkaa vastausta.

Vartiaiselle kerrottiin hevosten askellajeista, joita on käynnin, ravin ja laukan lisäksi myös passi eli ravitermein peitsi. Vain islanninhevosille ominainen töltti jäi itse asiassa lisäämättä listaan.

"Onko laukka halveksittavampaa, kun siitä hylätään? Eihän hevoset lännen elokuvissakaan mene kuin laukkaa", Vartiainen jatkoi.

"Ravilähdössä laukka johtaa sääntöjen mukaan hylkäämiseen pääasiassa, koska laukassa hevonen etenee nopeammin kuin ravilla."

"Onko juokseminen hevoselle kivaa? Juoksevatko ne mielellään?"

"No, kyllä! Laumassa juokseminen on hevoselle luontaista. Siihen tämä perustuu Näkisit vain, kuinka terävinä hevoset menevät tuonne radalle. Korvat hörössä lähdetään valjastuskatoksesta."

"Tajuavatko ne voittamisen?"

"Kyllä parhaat tajuavat sen hyvin selvästi. Mutta on sitten niitäkin, jotka mieluummin tyytyvät juoksemaan vain lauman mukana."

Kysymyksiä riitti myös hevosen ruokinnasta sekä valmennuksen kustannuksista.

Riikka Neuvonen oli ennen vieraan tuloa ajanut nuoren tamman, jolle hän suoritti normaaleja harjoituksen jälkeisiä huoltotoimia.

Ollakseen täysin ummikko hevosten kanssa, Juhana Vartiainen osoitti rohkeutta lähestyä hevosta.

"Miten tätä tehdään?" Vartiainen kysyi ja tarttui reippaasti hänelle tarjottuun harjaan.

"Kunhan myötäkarvaan harjaat, niin hyvä tulee."

"Onko totta, että ratsastus enemmän tyttöjen ja naisten laji kuin ravit?", Vartiainen pohdiskeli.

Pauliina Raento ja Vesa Mäkinen arvioivat, että pääpiirteissään ilmiö on noin. Ravimaailmassakin on kuitenkin paljon naisia ja tyttöjä. He eivät nouse vain välttämättä yhtä näkyviin, kun ammattivalmentajista ja ohjastajista enemmistö on miehiä.

Toisaalta ratsutalleilla miesten osuus asiakkaina on lisääntymässä nopeasti.

"Ja tuossa naapurissa Ypäjän hevosopiston poniravikoulullakin taitaa jo olla enemmistö asiakkaista miehiä, jotka haluavat oppia raviurheilua alusta alkaen."

Kun keskustelu oli jo jatkunut noin tunnin, kilpahevosta alkoi kuitenkin hämmentää seuralaisten pelkkä juttelu.

"Onko se nyt kyllästynyt meihin?", kuului taloustutkijan kysymys nelijalkaisen seuralaisen pitkään haukotukseen.

Kyllä. Vartiaisen ja Raennon oli aika siirtyä naapuriin Jani Hautaviidan talliin seuraamaan suomenhevosen kengitystä.

Lue myös:

Vartiainen haluaa raviväen tuottavampiin töihin - sai annoksen hevostietoa Vermossa

Ravivalmentaja Ville Mäkelä vastaa Vartiaiselle: Ruokin monta ihmistä välillisesti