Kommentti: Voi kuinka olinkaan teitä kaivannut

Suurtapahtuman kantava voima ovat uskolliset vapaaehtoiset. Kuva: Ville Toivonen

Helsinki International Horse Show’n isä Tom Gordin lanseerasi tämän vuoden HIHS:lle etukäteen yhden sanan iskulauseen. Finally – viimeinkin – riitti kuvaamaan tunnelmia, kun ratsastusvuoden ykköstapahtuma päästiin järjestämään kahden koronakurimusvuoden jälkeen.

HIHS kutsui, ja ihmiset vastasivat sen huutoon. Sunnuntai-iltapäivänä Gordin sai ilmoittaa tapahtuman saavuttaneen kaikkien aikojen yleisöennätyksensä, kun viitenä päivänä HIHS:ssä oli yhteensä lähes 52000 katsojaa. Helsingin Jäähallissa olikin iloisen jälleennäkemisen tuntua, kun suomalaisyleisö pääsi pitkästä aikaa nauttimaan maailmancup-tason ratsastuksesta kotikentällään.

Täysipainoisen tapahtuman järjestäminen ei ollut helppoa, sillä HIHS kamppailee huippuratsastajista yhä tiukentuvilla markkinoilla. Helsinki ei koskaan ole ollut suuri peluri maailmancup-sirkuksessa, mutta juuri nyt kilpailu on entistäkin tiukempaa. Samana viikonloppuna Saudi-Arabian Riadissa ratsastettiin ison rahan Global Champions Tourin osakilpailu, joka veti ison osan maailman kovimmista huippuratsastajista.

Helsinkiinkin heitä kuitenkin saatiin Steve Guerdat’n ja Kevin Stautin johdolla. Vaikka kansainvälinen kattaus ei ehkä ollut parhaiden HIHS-vuosien tasoa, tarjolla oli huippuratsastusta. Moni suomalaiskatsoja saa tulevina vuosina muistella nähneensä tulevaisuuden arvokisavoittajan ensimmäisen kerran vuoden 2022 HIHS:ssä.

Suomalaisittain kisaviikonloppu oli kaksijakoinen. Muissa luokissa nähtiin mukavia suomalaissuorituksia, mutta maailmancup-luokka oli paha pettymys. Suomen ykkösratsastajista Noora Pentti jätti luokan lopulta väliin, ja Anna-Julia Kontion odotettu paluu kotiyleisön eteen lässähti hylkäykseen väärästä radasta.

Kaikkein pettynein oli varmasti Kontio itse, mutta hyvin alkaneen radan päättyminen kolmen esteen jälkeen oli tietysti suuri antikliimaksi myös yleisölle. Tunnelma HIHS-katsomossa on tietysti parhaimmillaan silloin, kun kotiyleisö saa henkeään pidätellen jännittää suomalaisten puolesta. Nyt pettymystä korosti se, että Kontion ja Jay Jay van de Mottelhoeven radan alku oli tasapainoinen ja lupaava. Ehkä ensi kerralla.

Jasmin Seppälän ja Maiju Mallatin suhteen odotukset olivat jo etukäteen maltillisemmat, mutta kun ensimmäiset pudotukset tulivat jo radan ensimmäisellä ja toisella esteellä, jännitystä ei juuri ehtinyt kasaantua.

Helsinki International Horse Show on paljon muutakin kuin huippuratsastusta. Se on tapahtuman mahdollistavan joukon hieno voimainponnistus, jota oli ilo päästä seuraamaan kolmen vuoden tauon jälkeen. Ainakin minulle HIHS:n hienoin hetki oli seurata kenttäryhmän iloa heidän kokoontuessaan yhteiskuvaan ennen maailmancup-luokan alkua.

Kiitos HIHS, ja ennen kaikkea kiitos ihmiset sen takana. Voi kuinka olinkaan teitä kaivannut.