Suomalaiset hevoset pitävät osaltaan Harstadin ravit käynnissä

"Nyt on menty vähemmällä hevosmäärällä", sanoo Vaattojärvellä neljää starttihevosta treenaava Anna Niva. Vierellä seisoo hänen miehensä Mikael Niva, vuoden 2013 amatööriohjastajien Suomen mestari. 

Suomalaiset valmentajat ja hevosenomistajat ovat Jäämeren rannalla Norjassa sijaitsevalle Harstadin radalle välttämättömiä, jotta lähdöistä saadaan täydempiä ja pelillisesti kiinnostavia.

”Olemme todella tyytyväisiä, kun suomalaiset tulevat koko matkan tänne säännöllisesti. Hevosmäärät ovat meillä pudonneet viime vuosina, joten jokainen hevonen on tärkeä”, kertoo kilpailupäällikkö June Reyes Harstadin radalta.

Hän myöntää, että aiemmin norjalaiset hevosenomistajat tunsivat kenties pientä harmia, kun omia jouduttiin karsimaan.

”Silloin suomalaiset veivät täältä niin sanotusti rahaa mennessään. Mutta nyt valitusta ei enää ole.”

”Omien hevostemme laatu on myös kohentunut, kun nekin kilpailevat nykyisin rajan takana. Suomalaisten ei ole enää niin helppo napsia täällä tienestejä.”

Alkuvuoden aikana suomalaishevosia on ollut mukana parhaimmillaan 24 ravipäivää kohden. ”Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä hevosten määrä on vähän muuta vuotta korkeampi”, Reyes huomaa.

Keskiarvoksi Reyesin laskelma tuottaa 15. Nousua viime vuoteen on yksi.

Ravipäiviä Harstadissa on 22 ja lisäksi ratayhtiö Totonor järjestää neljät ravit Bodøn kesäradalla. Iltaa kohden lähtöjä on keskimäärin kahdeksan, jotka pyritään ajamaan puoliksi molempien rotujen kesken.

Ykköspalkinnot ovat Norjassa keskimäärin 16 000 kruunua eli vajaa 1 700 euroa. Matalinkin iltaravien ykkönen tuottaa 12 000 eli 1 250 euroa. Palkintoja maksetaan myös useammalle kuin Suomessa, perustelee Norjassa ahkerasti valmennettavillaan kilpaileva kolarilainen Anna Niva.

Osa sarjoista on rakennettu niin, että jokainen hyväksytyn juoksun tehnyt saa tuhannen kruunun eli noin satasen korvauksen, hän kiittää.

Pohjois-Norjasta kulkee säännöllisesti ravureita kilpailemassa Bodenissa ja Skellefteåssa Ruotsissa. Toisinpäin liikennettä ei kuitenkaan juuri ole.

”Yhteistyöstä on puhuttu vuosia mutta kyllähän sitä pitäisi saada vielä virkeämmäksi käytännössä”, arvioi Bodenissa valmentava mutta Torniossa asuva Petri Salmela.

”Palkinnot eivät ole sitä luokkaa Norjassa, että se olisi kovin kannattavaa. Kuljetusten ja muun järjestäminen ei ole ihan yksinkertaista, kun tulee aina yli vuorokauden reissu.”

Hän katsoo, että kuljetustuki, jollaista maksetaan Ruotsissa 75-lähtöihin osallistujille, lisäisi motivaatiota.

Vierailuja Tornionjoen yli on myös paljon vähemmän kuin raviliikennettä toiseen suuntaan. Suomessa ykköspalkinnot jäävät jopa viidennekseen Ruotsin keskimääräisistä.

”Mutta jos täällä on hevosia, joilla on vaikeuksia päästä sarjoihin mukaan, niin sitten Suomen puolelta voidaan hakea vauhtia kerryttämällä pisteitä”, Salmela sanoo.

”Isommissa raveissa kuten juuri Kuninkuusraveissa pyritään kyllä ainakin meidän tallista aina käymään.”

Yhteistyötä pohjoisten ratojen kesken harjoitetaan kilpailukalenterien täsmäyksen osalta Oulun, Tornion ja Rovaniemen osalta.

”Kilpailukalenteria ei löydä lukkoon ennen kuin meillä on tiedossa esimerkiksi Bodenin ravipäivät. On erinomaisesti pystytty välttämään, ettei päällekkäisyyttä tule”, kertoo Suomen Hippoksen kilpailupäällikkö Tuomo Pekonen.

Yksi mahdollinen pohjoisten ratojen yhteistyön muoto olisivat erilaiset haastekisat.

”Aikoinaan meillä oli ajajamaaottelu, ja jokaisella kolmesta radasta oli osalähtö. Se on viimeksi ajettu vuonna 2008. Se olisi kiva lisä elvyttää”, tuumii Rovaniemen radan vt. toiminnanjohtaja Tapani Enbuske.

”Ehdottomasti. Ajajaliiga oli hyvä perinne, josta olisi hyvä aloittaa! Ja uuttakin voitaisiin sitten kehittää”, sanoo June Reyes.

Rovaniemen Kuninkuusraveihin odotetaan ainakin katsojia Ruotsista ja Norjasta. Markkinointia on Enbusken mukaan teetetty ihan erikseen Uumajan pohjoispuoliselle alueelle Ruotsiin.

Bodenissa ajetaan myös muutamia Kunkkarien loimilähtöjä.

”Toivotaan tietenkin, että Ruotsin puolelta tulisi myös hevosia. Nyt on tarjolla sellaisia palkintoja, että luulisi heidän innostuvan”, hän lisää.

Kylmäverilähtöihin ei Pohjois-Ruotsista löydy nimekkäitä juoksijoita. Sen sijaan norjalaisen Myr Faksenin omistajia ja ohjastajaa on houkuteltu tuomaan ori Kunkkareihin.

”He eivät kieltäneet, mutta eivät ole vielä sanoneet kylläkään. Sunnuntaina on sarja, jonka luulisi sopivan.”

Lue myös: Ruotsin ravijärjestö Travsport on valmis avaamaan ykkössarjan kylmäverilähtöjä suomenhevosille