Kehäraitiotie ratkaisee Vermo Areenan kohtalon suuntaan tai toiseen

Bongaa raitiovaunu? Mitä ”ratikka” tuokaan tullessaan Vermo Areenan tulevaisuudelle? Kuva: Riku Niittynen

MT Hevoset|Ravit

24.10.202315:30

Kommentti

Riku Niittynen

Kunnon ”stadin kundit” lausuivat 1977 loppuvuodesta: ”Jollei raveihin pääse spåralla, ei sinne tarvii mennä.” Nämä hahmot ovat pysytelleet poissa Vermon raveista 46 pitkää vuotta. Huomenna raveihin pääsee taas kehäraitiotie numero 15:n kyydissä. Raiteet aukenivat matkustajaliikenteelle lauantaina. On hyvin mielenkiintoista nähdä jatkossa, onko asialla vaikutusta esimerkiksi Vermon kävijämääriin?

Ravi- tai kärryurheilukilpailujen katsojaluvut ovat hiipuneet jokseenkin kaikissa maailman suurkaupungeissa. Trendi on jatkunut negatiivisena jo vuosikymmeniä, poikkeuksenaan suurtapahtumat kuten Kuninkuusravit, Prix d’Amerique tai Elitloppet. Esimerkiksi Ruotsin ravipyhättö Solvalla kärsii täsmälleen samanlaisista oireista, kuin Vermo Suomen pääkaupunkiseudulla.

Solvallan keskiviikkoiltojen katsojatilanteet näyttävät silmämääräisesti ehkä Vermoakin koomisemmilta. Harvat katsojat leviävät Solvallan moniin katsomorakennuksiin, eikä radan reunalla näy peruskeskiviikkona enää ketään. Sama tilanne on New Yorkin Yonkersissa, Pariisin Vincennesissä ja luultavimmin Sydneyn seudun Menangle Parkissakin Australiassa arjen kärrykilpailuissa.

Tukholman Solvallassa ongelma on sikälikin sama, kuin Vermossa on ollut: "Vallaan” on ollut koko historiansa todella hankala päästä julkisilla kulkuneuvoilla. Solvallaan on valmistumassa lähivuosina paikallisjunapysäkki pääsisäänkäynnin läheisyyteen, mutta juuri nyt saapuminen ilman autoa on helvetillistä.

Kyseinen Solvallan junatyömaa pakotti reilun viikon takaisiin UET- ja kriteriumraveihin saapuvan jalankulkijan kiertämään kilometrejä päästäkseen sisään, vaikka oli esimerkkitapauksessa tulossa jokseenkin näköetäisyydeltä sijaitsevasta majoituksesta. Vincennesin ravituristit tietävät, ettei helppoa ole Pariisissakaan.

Suomen pääkaupunkiseudun raveissa on ajankohtaisena kohtalonkysymyksenä Espoon alueella sijaitsevan Vermo Areenan tontin vuokrasopimuksen päättyminen vuoteen 2030. Tontin omistaa vaikeuksissa painiskeleva Helsingin kaupunki, joka on uhannut myydä alueen talouttaan tilkitsemään. Ongelma on samankaltainen myös Tampereen seudulla, missä Ylöjärven alueella sijaitsevan Teivon vuokrasopimus on päättymässä 2035.

Pariisilaiselle raviväelle ongelma on vielä akuutimpi, sillä Vincennesin nykyinen vuokrasopimus on voimassa enää 2024 loppuun. Pariisin kaupunki on uhannut moninkertaistaa vuokran. Pariisin toisen raviradan Enghienin tontin raviurheilu omistaa itse.

Kööpenhaminassa ja Göteborgissa raviratojen alueita on jo leikattu asuinalueiden laajennuksiksi. Ravirata-alueet vaativat isoja pinta-aloja, ja ne sijaitsevat usein arvoalueilla. Kööpenhaminan Charlottelundin rata sijaitsee jokseenkin Pohjoismaiden kalleimmalla tonttimaalla merenrannan läheisyydessä.

Jokseenkin varmaa on siis, että raitiolinja 15 tuo tavalla tai toisella Vermo Areenan nykyaikaan. Mutta mitä tulevaisuus tuokaan raitiovaunun kyydissä tullessaan?

Se voi tuoda jatkoa Vermo Areenalle kuljettamalla suunnitellulla kuuden minuutin vuorovälillä hyvällä syötöllä kansaa paikalle raveihin ja tapahtumiin, kuten viime kesän modernin popmusiikin Weekend-festivaali 50 000 kävijöineen tai vaikkapa koiranäyttely. Näin ravirata-alue osoittaisi palvelunsa tarpeellisiksi ympäröiville noin miljoonalle asukkaalle. Samalla liikkuminen on paljon aiempaa ekologisempaa.

Linja 15 voi toisaalta tuoda Vermon alueen nykykäytön kuolemaniskun. Kun alueen liikenneyhteydet paranivat näin ratkaisevasti, olisi tontille kätevä rakentaa lisää korkeita taloja, mahdollisia arvoasuntoja hyvillä yhteyksillä. Ylimmistä kerroksista olisi jopa merinäköala. Kruuna vai klaava? Kysymys on koko Suomen raviurheilun tulevaisuudesta.