Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Luottamus vaatii aikaa syntyäkseen – Tutkijan mukaan hevosen suhde ihmiseen olisi otettava tarkemmin huomioon eläimen hyvinvoinnin arvioinnissa

    Hevoselle uusissa ja stressaavissa tilanteissa sen suhde ihmiseen punnitaan.
    Tutkija Océane Liehrmann ohjaa hevosta sille vieraalle, pehmeälle alustalle.
    Tutkija Océane Liehrmann ohjaa hevosta sille vieraalle, pehmeälle alustalle. Kuva: Veera Riihonen

    Tuore tutkimus osoittaa, että hevosen lyhyt suhde omistajaansa, useat ratsastajat sekä lukuisat omistajanvaihdokset voivat lisätä sen vastahakoisuutta vieraita esineitä ja alustoja kohtaan, mikä vaikuttaa negatiivisesti ihmisen ja eläimen väliseen suhteeseen uusissa tilanteissa.

    Turun ja Helsingin yliopiston sekä ranskalaisen INRAE of Nouzilly -yliopiston tutkijoista koostunut tutkijaryhmä tarkasteli hevosen ja ihmisen välistä vuorovaikutusta ja hevosten tapaa reagoida uusiin tilanteisiin. Tutkimuksessa oli mukana 76 yksityisomistuksessa olevaa harrastehevosta Turun alueelta.

    ”Löydöksemme tuovat esiin sen, että ihmisen ja eläimen välisen positiivisen suhteen kehittyminen voi viedä aikaa. Siihen vaikuttavat useat tekijät, kuten hevosen aiemmat vuorovaikutustilanteet ihmisten kanssa. Tuloksemme osoittavat myös, että eläinten suhteet niiden ihmishoitajiin tulisi ottaa paremmin huomioon, kun tarkastellaan tai tutkitaan eläinten hyvinvointia”, sanoo väitöskirjatutkija ja tutkimuksen johtava kirjoittaja Océane Liehrmann Turun yliopiston biologian laitokselta.

    Hänen mukaansa hevosten mahdollisuutta muodostaa pitkiä suhteita omistajansa kanssa rajoittaa se, että useilla niistä omistaja vaihtuu useamman kerran hevosen elämän aikana.

    ”Olimmekin kiinnostuneita erityisesti hevosen ja omistajan välisen suhteen keston vaikutuksesta hevosten käytökseen uusissa, mahdollisesti stressaavissa tilanteissa.”

    Tutkimuksessa hevoset osallistuivat kahteen käyttäytymiskokeeseen, joissa tutkijat havainnoivat ja analysoivat hevosten reaktiota niille uusiin asioihin. Tutkijat selvittivät, reagoiko hevonen eri tavalla, kun se kohtaa uuden esineen tutun omistajansa tai vieraan tutkijan kanssa.

    ”On tärkeää ymmärtää niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat hevosten tunnetiloihin ihmisten kanssa työskennellessä ja muovaavat ihmisen ja hevosen välistä suhdetta – erityisesti hevoselle uusissa ja mahdollisesti stressaavissa tilanteissa.”

    Hevoset ohjattiin ensin kävelemään kahdella niille uudella alustalla, valkoisella pressulla ja pehmeällä peitolla. Yhdelle alustoista hevosen talutti omistaja, toiselle tutkija. Seuraavaksi omistaja tai tutkija esitteli hevosille niille uuden esineen, joka oli tässä tutkimuksessa pehmolelu. Hevoselle annettiin minuutti aikaa tutkia lelua vapaasti, ja sitten lelua pidellyt henkilö lähestyi hevosta ja yritti koskettaa lelulla hevosen kaulaa ja selkää.

    ”Mielenkiintoista oli, että hevoset, jotka ovat tekemisissä vain oman omistajansa kanssa, olivat rauhallisimpia vierailla alustoilla ja sallivat lelulla koskettamisen. Hevoset, joiden kanssa työskentelee useampi eri henkilö, osoittivat enemmän stressin merkkejä testitilanteissa”, Liehrmann kertoo.

    Tutkimustilanteissa stressaantuneimpia ja vastahakoisimpia olivat hevoset, joilla oli ollut lyhyin suhde omistajaansa. Hevoset, joilla oli ollut useita omistajia elämänsä aikana, osoittivat enemmän stressin merkkejä ja välttelivät useammin vieraalla esineellä koskettamista.

    Saman omistajan kanssa koko elämänsä viettäneet hevoset sallivat useammin vieraalla esineellä koskettamisen kuin hevoset, joiden omistaja oli vaihtunut useita kertoja niiden elämän aikana.

    Tutkija Liehrmann toteaa, että kesyhevoset voivat viettää päivittäin useita tunteja vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa, mikä saattaa vaikuttaa hevosten hyvinvointiin, fysiologiaan ja käyttäytymiseen.

    ”On tärkeää ymmärtää niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat hevosten tunnetiloihin ihmisten kanssa työskennellessä ja muovaavat ihmisen ja hevosen välistä suhdetta – erityisesti hevoselle uusissa ja mahdollisesti stressaavissa tilanteissa.”

    Tutustu tutkimusjulkaisuun: