Kolmevuotias Beautiful Liar (i. Victory Abroad) on toinen Jukka Kivelän tammoista. Sillä hän tähtää myös itse ohjastustehtäviin. Kuva: Jukka Kivelän albumi
”Asetin itselleni jokunen vuosi sitten kaksi tavoitetta", kertoo Jukka Kivelä – siirtyi vakuutusyhtiön johtotehtävistä hevosenhoitajaksi
Kaksi ammattia yhdistävä, ruotsalaissyntyinen Jukka Kivelä on työskennellyt myös Suomessa ja suvun kotimaassa hän käy vuosittain. Yksi kohteista on Kuninkuusravit.
Hevosenhoitajatutkinnon lisäksi Jukka Kivelä on nyt myös ohjastuslisenssin haltija. Hän vietti kouluaikana kesänsä Halsualla ja on myös asunut Suomessa vakuutusalan töiden ajan uran alkuvuosina. Kuva: Jukka Kivelän albumiIhan jokainen meistä ei päättäisi kouluttautua hevosenhoitajaksi työskenneltyään 30 vuotta korkeissakin esimiestehtävissä ruotsalaisissa vakuutusyhtiöissä. Tämä erikoinen suunta oli Jukka Kivelälle kuitenkin looginen.
”Asetin itselleni jokunen vuosi sitten kaksi tavoitetta. Jäädä eläkkeelle 55-vuotiaana vakuutusalalta sekä ajaa kilpaa omalla kasvattamallani varsalla ennen kuin täytän 60”, hän paljastaa.
Tavoitteet on osin saavutettu. Tänä vuonna 57 vuotta täyttävä Kivelä työskentelee osa-aikaisesti vakuutusalalla, ja hänellä on siitostamma.
”En kyllä ehdi ajamaan kilpaa omalla kasvatillani ennen 60. syntymäpäivävuoden täyttymistä. Olen silti menossa haluamaani suuntaan. Toimistotyöt ovat vähentyneet ja olen aloittelemassa hevosten kasvattamista”, mies nauraa.
Våsteråsissa asuva Jukka Kivelä syntyi Ruotsissa. Hänen sukujuurensa ovat kuitenkin vahvasti Pohjanmaalla raviperinteistään kuuluisassa Halsuan pitäjässä.
”Perho on sukuni varsinainen kotipaikka, mutta vahvimmat lapsuuden muistot minulla on Halsualta. Olin serkkujeni luona kaikki kesät ala-asteikäisestä lähtien.”
Halsuan serkut ovat tunnettua Kujalan hevosmiessukua. Jukan serkuista Aarne Kujala oli pitkään Keski-Pohjanmaan Hevosjalostusliiton toiminnanjohtajana. Serkkujen lapsista Sampo Kujala pitää valmennustallia Turun liepeillä Salossa.
”Ravikipinä syttyi ajellessani Kujalalla niin suomenhevosilla kuin orloveilla. Peruskoulun jälkeen olin päättänyt heittäytyä täysin hevosalalle”, muistelee Jukka.
Isä ei pitänyt kuitenkaan pojan ajatuksesta ryhtyä hevosmieheksi.
”Hän totesi minulle lyhyesti, että minun lukupääni ei saisi mennä hukkaan. Niinpä lukio kutsuikin minua peruskoulun jälkeen Ruotsissa.”
Raviura poltteli kuitenkin Jukkaa. Seuraava risteyskohta nuoren ruotsinsuomalaisen elämässä oli Suomessa käydyn armeijan jälkeen.
”Silloin olin päättänyt vankasti, että jään hevoshommiin Suomeen. Isä patisti taas poikaansa jatkamaan opiskeluja. Niinpä löysin itseni hieman myöhemmin Örebron yliopistosta talouslinjalta. Ihan hyvä isän päättäväinen asenne näin jälkikäteen ajatellen”, hymähtää Kivelä.
”Isä menehtyi 1987 eikä ehtinyt nähdä poikansa valmistuvan yliopistosta, saati minun hevosharrastustanikaan", hän lisää tunteikkaasti.
Suomalaistaustaansa Jukka Kivelä ei ole unohtanut, vaikka työelämästä valtaosa onkin kulunut suurten ruotsalaisten vakuutusyhtiöiden parissa. Valmistuttuaan Uppsalasta Jukka työskenteli neljä vuotta 90-luvun taitteessa Suomessa.
”Olin Pohjolan palveluksessa Pietarsaaressa, Kokkolassa sekä Helsingissä. Silloin käytin suomen kieltä lähes yksinomaan. Sai hyvän pohjan aikuisiälle, ja pystyn puhumaan hyvin suomea vielä nykyäänkin.”
Palattuaan Ruotsiin työskenteli Jukka useamman ruotsalaisen vakuutusyhtiön palveluksessa lähes 25 vuotta.
”Olin tosiaan asettanut tavoitteekseni jäädä vakuutusalalta pois 55-vuotiaana. Jollakin tapaa 30 vuoden työputki alkoi tuntumaan riittävälle."
Kolmisen vuotta sitten Kivelä huomasi ilmoituksen hevosenhoitajatutkinnon suorittamisesta etäopiskeluna.
"Laitoin vapaamuotoisen hakemuksen menemään Wångenin koululle. Kohta sainkin kirjeen kotiin, jossa minut oli hyväksytty yli 50-vuotiaana uuteen koulutukseen. En ollut edes kertonut silloiselle työnantajalleni hakeneeni koulutukseen”, kertoo Jukka nyt hymyssä suin.
Hevosenhoitajantutkinnon hän suoritti vakuutusyhtiössä työskentelyn ohessa. Valmistuttuaan koulusta hän oli ajatellut jatkaa työskentelyä osa-aikaisesti vakuutusalalla ja aloittaa ravitallilla hevosenhoitajana sen ohessa.
”Vakuutusalan työnantaja halusi minun työskentelevän täysipäiväisesti. Halusin kuitenkin kokeilla hevosenhoitajan työtä. Niinpä irtisanouduin, ja aloitin nuorten hevosten kanssa työskentelyn Jörgen Westholmilla Salassa.”
Jukka työskenteli aluksi viitenä päivänä viikossa Westholmin nuorten hevosten yksikössä. Vajaa vuosi sitten Jukka sai työtarjouksen SPP eläkevakuutusyhtiöltä osa-aikaisesta työstä.
”Nyt työskentelen kolmena päivänä viikossa sekä joka kolmannen viikonlopun Westholmilla. Meidän porukalla on työn alla 18 hyväsukuista varsaa. Lopun aikaa teen vakuutusalan hommia. Ihan hyvä yhdistelmä, sillä huomaan kropassa lähestyväni 60. ikävuotta.”
Vakuutusuransa aikanakin Jukka seurasi raviurheilua. Hevosia hän on omistanut vaihtelevasti vuosien aikana.
Tällä hetkellä hänellä on kolmevuotias tamma Beautiful Liar (i. Victory Abroad) sekä tänä vuonna varsonut Racine P.Hill (i. Coktail Jet) Suomessa.
”Nämä taitavat olla yhdeksäs ja kymmenes hevonen vuosien saatossa. Ensimmäinen hevoseni oli E.A. Miranda (i. Bone Lover). Ostin tammasta pienen osuuden Seinäjoellakin myöhemmin johtajana olleelta Pertti Immoselta.”
Hevosmateriaalin kehittymisen tuntee Kivelän mukaan selvästi näppituntumalla.
”Ollessani harjoittelussa koulun aikana Westholmilla sain ensimmäisenä hevosena ajaa Hossiana Bokolla. Tamma tienasi lopulta yli miljoonan kruunuissa ja meni 11-ennätyksen. Oli hieman erituntuiset ohjat kuin nuoruuteni suomenhevosilla ja orloveilla.”
Jukka Kivelä ei tyytynyt pelkästään suorittamaan hevosenhoitajan tutkintoa. Tämän vuoden alkupuolelta lähtien Kivelällä on myös ruotsalainen ajolisenssi. Startteja ei vielä ole ohjastajauralle kertynyt.
”Tarkoituksenani on ajaa koelähtö ja sitten toivottavasti kilpaa kolmevuotiaalla tammallani. Racine P.Hilliä on osaomistaja Jorma Huopana alkanut uudestaan valmentamaan. Eiköhän kortille ole kohta käyttöä”, kertoo Jukka intoa äänessään.
Ravien tarjoamaa sosiaalista ja elämyksellistä puolta Kivelä korostaa useaan kertaan.
”Vanhana urheilumiehenä tarjoaa raviurheilu uudenlaisen muodon saada adrenaliinia vereen. Sen lisäksi olen saanut raviurheilun kautta lukuisan määrän pitkäaikaisia tuttavuuksia. Esimerkiksi kuninkuusraveissa olen vuodesta 1981 lähtien käynyt 28 kertaa. Sinne yritän aina päästä, ja Forssan kunkkarit ovat jo ympäröity kalenteriin.”
Tulevaisuudessa mies aikoo tehdä kahden eri alan töitä niin kauan kuin intoa riittää.
”On hyvä balanssi elämässä tällä hetkellä. Saan tehdä hevoshommia riittävän annoksen. En haikaile omasta maapaikasta, vaan on mukava pitää oma hevonen kaverin tallissa ja käydä ajamassa siellä."
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
