Tallivara on yhtä tärkeä asia kuin kotivara

Tallivaran tärkeimmät asiat ovat hevosten veden ja heinän saannin turvaaminen poikkeustilanteissa, kuten pitkien sähkökatkojen aikana. Kuva: Kati Susi

Pessimisti ei pety ja optimisti on onneton. Tällaisen filosofian perustalta kun elää, alkaa väistämättä miettiä tämän aggression täyttämän ajan keskellä asioita, jotka olisivat kolme vuotta sitten tuntuneet foliohattuhöpinöiltä.

Sisäministeriön syyskuussa teettämän väestökyselyn mukaan 58 prosenttia suomalaisista on hankkinut kriisitilanteiden varalle kotivaraa, eli ruokaa, rahaa ja tarvikkeita. Seuraan televisiosta Konflikti-sarjaa, jossa tuntematon vihollinen valtaa Hankoniemen halvauttaen alueen toiminnan. Tosielämässä Suomenlahdella pörräävän varjolaivaston tihutyöt ovat osuneet samaan saumaan sarjan esittämisen kanssa.

Eräänä huonounisena yönä aivoni alkoivat ilman ennakkovaroitusta pyöritellä kriisitilanteisiin varautumista omalla tallillani.

Pohdin, miten selviydymme, jos sähköt ja tietoliikenneyhteydet ovat poikki? Jos ei voi laittaa heinäntoimittajalle whatsapp-pyyntöä tuoda kiiruusti lisää heinää tontille? Millä saadaan vettä hevosille, kun oman kaivon sähköpumppu on poissa pelistä? Miten sähköiset heinäautomaatit saa toimimaan? Miten pystyn kommunikoimaan asiakkaideni ja hevosenomistajien kanssa, kun matkapuhelinverkot eivät toimi?

Tähän asti olen ollut kovin huoleton. Sähköt on kotikunnassani kaivettu maahan aikapäiviä sitten, eikä katkoja ole muutamaa minuuttia pidempään ollut enää vuosiin. Tallilla on valokuitu, joka mahdollistaa nopeat yhteydet ja valvontakameroiden lähettämän videon reaaliajassa.

Olisi ihan aiheellista varautua siihen, että kyberhyökkäys vie meiltä ainakin joksikin aikaa kaiken sen, mihin olemme tottuneet. Miten pitkään sinun tallillasi selviydyttäisiin poikkeusoloissa?

Varautumista ajatellen hevosten vesi, heinä ja kuivikkeet ovat kaikkein tärkeimpiä turvata. Minun tallini varautumisessa ensimmäinen hankinta on riittävän tehokas aggregaatti, jotta juomavesi saadaan nousemaan omasta kaivosta ja heinäautomaatit toimimaan. Toinen hankinta on polttoainesäiliö dieselille, koska vanha maatilan polttoainesäiliömme on jo aikoja sitten päätynyt romuraudaksi. Asun kilometrien päässä tallilta, joten dieseliä pitää olla tallimatkoja varten varastossa.

Kolmantena pitää varmistaa, että heinää, rehuja ja kuivikkeita on varastossa mahdollisimman pitkäksi ajaksi. Talleilla, jotka ovat vesijohtoverkostossa, on syytä etukäteen selvittää, mistä hevosille saa juomavettä poikkeustilanteessa. Käteistä on syytä olla kelpo tukku, jotta pankkikorttien ollessa poissa pelistä on mahdollista tehdä ostoksia vanhanaikaisesti rahalla.

Vajaan kolmen vuoden takaa mieleeni nousevat sydäntä särkevät kuvat ja videot Ukrainan hevosista ja hevosenomistajista. Yksi päästi hevoslaumansa luontoon selviytymään parhaansa mukaan, toinen kuljetti aarteensa pommisateessa maan länsiosaan hätämajoitukseen, kolmas jäi sotatantereelle hevostensa kanssa pärjäämään ties millä keinoin.

Minun varautumissuunnitelmaani kuuluu omien hevosteni eutanasia, jos tilanne on mahdoton ja pitää itse lähteä evakkoon. Mutta niin kauan kuin ongelmat ovat kyberhyökkäyksiä, me selviydymme tallivaran turvin pitkään, joskin kitkutellen.

En usko, että Suomeen hyökätään, mutta ei se ensimmäinen kerta olisi. Isäni oli kuusivuotias, kun hän ensimmäisen kerran pakeni tykkien jyskeessä äitinsä ja sisarustensa kanssa Sutelan tilalta Karjalan kannakselta. Pahat asiat eivät lopulta ole kovin kaukana meidän pintasivistyneestä elämästämme.

Vaikka uhkiin ei uskoisikaan, on niihin varautuminen viisautta.

Linkki sisäministeriön varautumisoppaaseen

Kirjoittaja on vapaa toimittaja ja pälkäneläisen hevostilan emäntä.