
Ravivalmentaja Jani Hartikainen: ”Hevonen on parasta tässä työssä”
Hyvät hevosenomistajat ja työntekijät ovat ravivalmentajan turva.
Pörsänmäessä on ollut hyvä treenitalvi. Jani Hartikainen edellä Easy Vacationilla. Perässä seuraa Sami Taimela Wilful Weaklingilla. Kuva: Antti Savolainen
Sami Taimela (vas.) käy ajamassa tallin hevosia. Annika Laakkonen ja Merja Hartikainen vastaavat hevosten hyvinvoinnista. Valmentaja Jani Hartikainen painottaa tiimityön merkitystä. Kuvassa kolmevuotias Too Rude For You. Kuva: Antti SavolainenJani Hartikainen, 36, on silmin nähden tyytyväinen työhönsä ravivalmentajana. Hän valmentaa kotitilallaan Iisalmen Pörsänmäessä 20 hevosta.
”Hevonen on parasta tässä työssä. Se on hieno eläin, ja minulla riittää aina vaan kiinnostusta sitä kohtaan. Koen myös palkitsevaksi, kun tehdään porukalla töitä hevosten eteen ja onnistutaan. Sitä tunnetta en ole mistään muusta työstä saanut.”
Vuodesta 2002 alkaen hevosalan yrittäjänä toiminut mies painottaa, että raviurheilun tila on parantunut paljon parin vuoden sisään.
”Palkintotaso on hyvä ja koko alalla on positiivinen virtaus. Niin sanotuilla iltaravihevosillakin voi tienata ihan mukavasti palkintorahoja. Nyt lajia on mielekkäämpi markkinoida uusillekin hevosenomistajille.”
Hartikaisen valmennettavista noin puolet on lämminverisiä ja puolet suomenhevosia. Vanhin on 13-vuotias, 1.21-aikainen Dominik. What’s Going Onilla ikää on yhdeksän ja kolmesti tänä vuonna voittaneella Easy Vacationilla kuusi vuotta. Loput ovat uraansa aloittelevia nuoria hevosia.
”Minulle käyvät molemmat rodut. Tällä hetkellä asiallisella suomenhevosella on ehkä vielä vähän helpompikin saada rahaa radoilta.”
Hevosenomistajat ovat pääasiassa pitkäaikaisia asiakkaita. Tallissa on myös kimppahevosia.
”Hevosenomistajille olen kiitollinen, sama omistajapohja on ollut mukana pitkään. Jos ei ole onnistuttu jollain hevosella, niin on vaihdettu hevosta eikä valmentajaa.”
Ison kiitoksen saa myös henkilökunta.
”Vaimoni Merja on tässä töissä vakituisesti Annika Laakkosen kanssa. Sami Taimela käy apuna ajamassa hevosia. Jos pärjätään, niin se on koko porukan ansiota”, Hartikainen korostaa.
Tallin hevoset ovat voittaneet tänä vuonna viidesti 24 yrittämällä.
”Tavoite on voittaa aina seuraava lähtö”, Hartikainen veistelee kysyttäessä, mutta vakavoituu sitten muistuttamaan, että omaa toimintaa on kehitettävä jatkuvasti.
”Ja kuitenkin loppuviimein hevoset ratkaisevat, miten tässä lajissa pärjää.”
Hän arvioi, että tällä hetkellä suurimmat tulevaisuuden lupaukset ovat viisivuotias Vihjeen Vinha ja nelivuotias Kilmeri.
”Molemmat ovat sen tuntuisia, että niissä voisi olla ainesta jopa ikäluokkakilpailuihin.”
Hartikainen ohjastaa valmennettaviaan starteissa yleensä itse. Lainakuskeista tutuin on Jani Ruotsalainen.
”Varsinkin ensimmäisiä startteja ajan mieluusti itse. Samoin silloin, jos hevoselle pitäisi mahdollisesti tehdä jotain muutoksia ja tarvitsen siitä lisää informaatiota. Janilta saan aina suoran palautteen hevosista, myös silloin jos ne eivät mene kuten pitäisi.”
Jani Hartikaisen valmennusmalli perustuu vetojen ajamiseen kahdesti viikossa. Omalla maalla kiertää 1 200 metrin lenkki, jossa on mäkisuora ja tasainen suora. Käytössä on myös metsäteitä.
”Yleensä ajetaan kerran viikossa mäkeen ja kerran viikossa tasaisella.”
Vetoja ajetaan neljästä viiteen kappaletta yhdellä treenikerralla.
”Joskus ajettiin enemmänkin, mutta hevoset olivat silloin väsyneen oloisia. Kun vähennettiin kilometrejä, niin suoritukset paranivat.”
Mäkivedon pituus on 600 metriä, jonka aikana nousua tulee 30 metriä.
”Kovaa ei kärsi ajaa, ja pääasiassa ajetaan kevyillä vehkeillä.”
Mäkivedot voivat olla aluksi tiukka paikka tasaisella treenaamaan tottuneelle hevoselle.
”Se on ihan hevoskohtaista. Joku ei ole millänsäkään. Usein tasamaalta tulleet hevoset tuntuvat ensimmäisen kuukauden ajan vain huonontavan, mutta sitten ne lähtevät menemään.”
Tallin hevoset ovat aisoissa kolmena–neljänä päivänä viikossa. Kahden tiukemman treenin päälle tulee hölkkälenkkejä. Suomenhevosten valmennus on hyvin samankaltaista, mutta niillä ajetaan painavammilla kärryillä.
”Se on jotenkin niin syvälle iskostunut mieleen, että hevosia pitää liikuttaa. Toisaalta voisi olla ihan hyvä, jos joskus jättäisi ainakin kevyemmät ajot poiskin.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat


