Klassiset treenitekniikat toimivat kaikenlaisilla hevosilla. Suomenhevosruuna Meskan Saku harjoittelemassa piaffea Niina Kirjorinteen kanssa. Kuva: Niina Kirjorinteen albumi
Eversti Carden saappaanjäljissä – Niina Kirjorinne kouluttaa ratsukoita tasapainon kautta keveään ohjastuntumaan
”Hevosen on liikuttava tasapainossa, jotta sillä on mahdollisuudet pysyä kunnossa ja sen keho voi toimia oikein”, toteaa Viikon ratsastaja -juttusarjassa Niina Kirjorinne.
Niina Kirjorinne ja Capital-hevonen eversti Christian Carden ensimmäisessä valmennuksessa, jossa hevoselle opetettiin rennompaa suhtautumista ohjastuntumaan. Kuva: Niina Kirjorinteen albumiEnglannissa eläinfysioterapeutiksi kouluttautunut Niina Kirjorinne on opiskellut pitkään hevosen biomekaniikkaa ja anatomiaa. Lisäksi hän valmentautui vuosia klassisen kouluratsastuksen arvostetun valmentajan, ranskalaisen eversti Christian Carden opissa. Parhaillaan Kirjorinne valmistelee kansainvälistä koulutusta, joka opettaa valmentajia tunnistamaan ja korjaamaan ohjastuntuman ongelmia mittausteknologian, laadukkaan klassisen perusratsastuksen ja tutkimustiedon pohjalta.
”Hevonen ei ole tasapainossa, jos ratsastajan ohjastuntuma on vahva, hevonen kiireinen tai jos se jännittää. Luotiviivan takana liikkuminen on erittäin suuri ongelma tasapainon kannalta”, Kirjorinne sanoo.
Hän korostaa, että hevosen muodon ja ohjastuntuman laatu ovat tärkeitä tasapainon mittareita.
”Tasapaino on sekä fyysistä että henkistä ja ratsastaessa on aina pyrittävä kohti päivän parasta tasapainoa. Henkisen ja fyysisen tasapainon vaatimus pätee myös ratsastajaan.”
Äidille jankuttamisesta huolimatta Niina Kirjorinne ei pienenä saanut haluamaansa gerbiiliä. Hän päätyi ratsastuksen ponialkeiskurssille. Monien vuosien määrätietoisen säästöurakan jälkeen koossa olivat rahat omaan hevoseen ja varusteetkin odottivat sängyn alla. Vanhemmat antoivat luvan hevosen hankintaan.
”Olen tavallisen suomalaisen kouluratsastuksen kasvatti, junnuvuodet treenasin Kimmo Sulkalan ja Magnus Lillqvistin opissa ja kisasin esteitä sekä koulua. Junnuvuosina ratsastin kaikki mahdolliset hevoset, joiden selkään pääsin. Hevoskalusto oli hyvin vaihtelevaa, mutta siinä oppi paljon”, Kirjorinne kertoo.
Kymmenen vuotta sitten hän osti osaavan kouluratsun, Capitalin, jonka ohjastuntuma oli hankala.
”Minun käskettiin pitää ohjasta, kunnes hevonen kevenee, sillä nyt vain pitää jaksaa. Vuonna 2013 tapahtui iso käänne, kun osallistuin eversti Carden valmennuksiin ja opin ratsastuksesta aivan uuden puolen.”
Kirjorinteen hevoselämän eniten voimaa antanut tapahtuma liittyikin eversti Carden valmennukseen. Ensimmäisessä Carden valmennuksessa Capital oli jäykkä kehosta ja vahva ohjalle. Pari kuukautta Kirjorinne treenasi Cardelta saamiaan kotiläksyjä ja sai hevosen toimimaan kevyesti kolmipalakuolakuolaimella vaikeammissakin liikkeissä.
”Kun Carde näki muutoksen, hän piti yleisön edessä sellaisen kehupuheen, että suomalaisen korvia punoitti. 'Congratulations, you are a clever rider…' tulee kaikumaan päässäni aina, kun homma menee vaikeaksi”, Kirjorinne muistelee iloiten.
Carden oppien myötä Kirjorinteen omaan ratsastukseen löytyi ennen kokematonta keveyttä, moniulotteisuutta ja hienosäätöä.
”Menetelmä tuntui samalla jotenkin tutulta, ja yllättäen ratsastus alkoi tuntua helpolta. Alkuun sitä hetken mietti, tekeekö asioita edes oikein tai tarpeeksi, kun oli oppinut siihen, että pitää vain puurtaa ja sinnitellä, kunnes sitten joskus helpottaa.”
Tästä inspiroituneena Kirjorinne päätti opiskella lisää ratsastusta alan ”eläviltä legendoilta”. Hän kiersi vuosia Euroopassa ja Yhdysvalloissa ja opiskeli vuosina 2017–2020 Englannissa.
”Heittäytyminen valmentautumiseen oli myös ainutlaatuinen mahdollisuus oman näppituntuman kehittämiseksi, sillä valmentajana minun pitää nähdä, tietää ja tuntea heti, miltä ratsastajasta tuntuu, enkä olisi ikinä oppinut yhtä paljon vaikkapa katsomon puolelta.”
Hevosen anatomian tuntemustaan hän on syventänyt järjestämällä anatomia- ja dissektiokoulutuksia yhdessä eläinlääkäreiden ja eri asiantuntijoiden kanssa.
”Kun hevosen matkamittari täyttyy, on alamme etu, että vaikeista tilanteista saadaan oppi talteen. Hevosten avaukset ovat luoneet itselleni todella vahvan anatomian osaamispohjan, joka on pistänyt ajatusmaailman aivan uusiksi. Anatomiankirjat ovat hyvä alku, mutta keho yllättää joka kerta”, Kirjorinne toteaa.
Tampereen Hevoset-messuilla Kirjorinne esittelee, miten ratsastusvalmennuksen apuna voidaan käyttää mittausteknologiaa. Esimerkiksi lihasaktivaatio- ja ohjastuntumamittausten avulla voidaan hänen mukaansa saada tarkasti selville, vaikuttavatko tehdyt harjoitukset toivotulla tavalla.
”Minua on aina ihmetyttänyt, että ratsastuksessa on paljon totuttuja tapoja, kuten apuohjien käyttöä, vahvoja otteita tai toisaalta ylikorostunutta varovaisuutta, jotka eivät edistä hyvää ratsastusta ja tervettä liikettä. Asiat yritetään joskus ratkoa varusteilla silloin, kun pitäisi ratsastaa paremmin”, hän sanoo.
Maailmalla kiertäessään hän kertoo oppineensa, että hyvä treeni, hevosmiestaidot ja kunnolliset rutiinit auttavat toimimaan hevosystävällisesti ja samalla tavoitteellisesti. Laadukas klassiseen kouluratsastukseen perustuva ratsastus edistää hänen mukaansa hevosen oikeaa liikkumistapaa.
”Olen perehtynyt treenin mittausteknologiaan, jonka avulla voin näyttää reaaliajassa, mitä hevosen tai ratsastajan kehossa tapahtuu ja kuinka erilaiset harjoitukset oikeasti vaikuttavat ratsukkoon. Teknologia voi auttaa oppimaan tavalla, mitä ei ennen osattu edes kuvitella”, sanoo ahkerasti sekä verkossa että livenä ratsukoita valmentava ja kouluttava Niina Kirjorinne.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
