Varaosa haetaan edelleen tiskiltä
”Taidan ehtiä eläkkeelle ennen kuin verkkokaupalla on merkitystä alalla”, LH-Osan yrittäjä Marko Husso Iisalmesta arvelee. ”Sinne on matkaa neljännesvuosisata.”
Verkkokauppa on kasvanut ryminällä kodin elektroniikkahankinnoissa.
”Kansainvälisiä nettikauppoja on tullut myös perinteiseen maatalouskauppaan ja varaosamyyntiin, mutta niiden osuus on häviävän pieni”, Husso sanoo.
Husson mukaan tottumus ja toimitusnopeus ratkaisevat. Tiskiltä osan saa usein heti, kun netin kautta tilattaessa aikaa kuluu vähintään päivä, usein enemmän. Ero kutistuu, jos osaa ei löydy hyllystä.
LH-Osalla on kolme toimipistettä. Suurin osa myynnistä kertyy myymälöistä, vaikka toimitukset matkahuollon ja postin kautta ovat kasvaneet. Verkkokaupan osuus on vielä suhteellisen pieni.
”Nettikauppaa tekevät nuoret. Toinen ryhmä ovat mökillä terapiatraktoria kunnostavat, joilla ei ole palava kiire osan saamisessa”, Husso toteaa.
Toimitusmyyntiä on yritetty virtaviivaistaa, ja Husso lupaa, että iltapäivällä kolmeen mennessä tilattu tuote saadaan perille seuraavaksi päiväksi, jos osa löytyy hyllystä. Osassa Lappia tähän ei ylletä.
Verkkokauppa muuttaa kauppatapoja. Alalla on totuttu tinkimään hinnoista, mutta tinkimisvara katoaa. Netissä on kiinteät, valmiiksi tingityt hinnat, joita tiskihinnat noudattavat.
Usein asiakas tulee myymälään rikkoontunut osa kädessään. Netistä on saatettu katsoa hintoja, mutta vasta myyjän kanssa varmistutaan, mistä osasta on kyse.
Yhtiöllä on ollut nettisivut yli kymmenen vuotta.
”Poiskaan netistä ei voi olla”, Husso sanoo.
Nimikkeitä lisätään sitä mukaa kun ehditään. Leylandin osat saadaan näkyviin seuraavaksi. Viidennes varaosista on netissä.
Netissä voidaan myydä mitä tahansa, mutta verkkosivujen pitää olla kunnossa, jotta asiakas löytää hakemansa helposti ja nopeasti.
”Erikoistuneelle varaosakaupalle on tilaa. Mitä lyhyempi toimitusketju on, sitä edullisemmin tuotteet saadaan asiakkaalle”, Husso kertoo.
Tukkukauppaa käyvä Isojoen Konehalli avasi verkkokaupan loppuasiakkaille vuosi sitten, mutta sen merkitys on erittäin pieni, kertoo yhtiön toimitusjohtaja Tuomas Hilakari.
”Nälkä tulisi heti, jos verkkokaupan varassa yrittäisi elää.”
Nopeus ja palvelu ovat avainasiat varaosa- ja tarvikekaupassa, sillä lähes aina osa tarvitaan heti. Siksi Hilakari ei usko, että verkkokauppa lyö itseään läpi ainakaan lähiaikoina. Ei remonttimieskään mene nettiin tilaamaan tavaroita, jos jotain puuttuu.
Hilakarin mukaan netillä on erittäin iso merkitys tiedonhankinnassa ja verkkosivut ovat välttämättömiä, mutta tavarat haetaan tiskiltä.
Ulkomaiset verkkokaupat tekevät tuloaan ja lisäävät kilpailua, mutta kovin akuutti asia ne eivät alalle ole.
Markkinatilanne on ollut vaikea ja viljelijät ovat olleet nihkeitä investoimaan. Pohja näyttäisi olevan ohi. Konevalmistajat ovat alkaneet taas tilata osia, kertoo toimitusjohtaja Kim Sjöholm Grene-Noramaalta.
Grene-Noramaa kokeilee IKH:n tapaan verkkokauppaa loppuasiakkaiden kanssa.
”Kokeilu alkoi keväällä. Toimitukset ja laskutus kulkevat kuitenkin jälleenmyyjien kautta. Grene-Noramaa on osa hollantilaista Kramp-konsernia. Toimintatavat ovat samat kaikissa 28 maassa”, Sjöholm kertoo.
Yhtiö pysyy tukkurina, ja suhteet viljelijöihin hoidetaan jälleenmyyjien kautta riippumatta siitä, että yhtiöllä on verkkokauppa.
”Suoraa verkkokauppaa ei ole eikä sellaista olla suunnittelemassa. Suoraoston edut saadaan myös niin, että jälleenmyyjä hoitaa laskutuksen”, Sjöholm toteaa.
Ala on murroksessa. Asiakkaat ovat valveutuneita ja tietoa haetaan netistä, mutta tuotteet halutaan silti hakea omalta jälleenmyyjältä.
Toimitusnopeus on tärkeää, samoin palvelu.
Maatalouden kuljetinhihnoja ja tarvikkeita maahantuova Halikon Kumipalvelu tunnetaan alalla, mutta harva tietää, missä se sijaitsee.
Toimitusjohtaja Sini Ketonummi kertoo, että tavarat kulkevat postin ja matkahuollon kautta jälleenmyyjille.
”Olemme niin metsässä, ettei tänne juuri kukaan osaa tulla. Vain paikalliset ovat tottuneet hakemaan täältä”, Ketonummi myhäilee.
Kumipalvelu ei markkinoi suoramyyntiä mutta myy hihnoja myös viljelijöille.
”Puhelin on auki ympäri vuorokauden, sillä moni viljelee sivutoimisesti virka-ajan ulkopuolella”, Ketonummi kertoo.
Valtaosa hihnoista menee jälleenmyyjien kautta, eikä heidän varpailleen haluta astua.
Ketonummen mukaan internetiä tarvitaan, sillä firman markkina-alueena on koko maa.
”Isä ryhtyi tuomaan hihnoja omiin tarpeisiin, ja pitkään yhtiö toimi maatilan sivussa. Nyt osat ovat toisinpäin. Kumipalvelu työllistää 13 henkilöä, joista kaksi työntekijää on palkattu tänä vuonna. Tuhannen neliön laajennus valmistuu pian”, Ketonummi selvittää.
Taloustilanne näkyy siinä, että tilaukset tulevat entistä myöhemmin ja kerralla ostetaan vähemmän.
”Ennen osia tilattiin etukäteen, kun tiedettiin, ettei hihna enää kauan kestä. Nyt kaupoille lähdetään vasta, kun osa on hajonnut.”
Veikko Niittymaa
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
