Traktorit ovat Matti Jaskarille sydämen asia – "Vanhoilla isännillä saattaa tulla itku silmään Etelä-Pohjanmaan traktorimuseossa"

Moni vanhemman ikäpolven maanviljelijä muistaa Matti Jaskarin ympäri Suomea maatalouskonealan rengaskauppiaana. Kuva: Johannes Tervo

Ensimmäinen Briranniassa valmistettu Nuffield-traktori saatiin tuotantoon 1948. Kesko toi ensimmäiset Nuffieldit Suomeen olympiavuonna 1952. Suomalaiset ottivat traktorin omakseen ja Reino "Repe" Helsimaa teki Nuffieldista myös marssin. Nykyisin "Nuffi" on kulttimaineen saavuttavut harrastetraktori. Kuva: Johannes Tervo

Etualalla kuuluisa Mörkomajuri eli vuosimallin 1951 Forson Major. Moottorina Perkins Diesel P6. Kuva: Johannes Tervo

Man-traktorin komea nokkamerkki. Kuva: Johannes Tervo

Vuonna 2004 perustettu Etelä-Pohjanmaan traktorimuseo on Matti Jaskarin elämäntyön täyttymys. Museon kokoelmissa on 150 uutuuttaan kiiltävää traktoria, jotka kaikki ovat käyntikuntoisia. Kuva: Johannes Tervo

Etelä-Pohjanmaan traktorimuseon kokoelmissa on myös harvinainen iso Valmet 864. Kuva: Johannes Tervo

Ihmisellä on hyvä olla joku intohimo elämässä. Nurmolaisella 79-vuotiaalla Matti Jaskarilla intohimon kohteena ovat vanhat traktorit

Jaskari rakastui traktoreihin jo pikkupoikana. Hän osallistui 13-vuotiaana legendaarisen eteläpohjalaisen konekonsulentti U.K. Rantalan traktorikurssille kotikylällään.

”Isä soitti peruskoulun johtajaopettajalle, että pojan on saatava kolme päivä vapaata koulusta. Minä olin kurssilla yhdeksän aikamiehen kanssa. Ensimmäisen oman traktorin, Fordson Major Dieselin, sain keväällä 1955. Se oli menoa, eikä nokitusta.”

Nyt Jaskarin perustamassa Etelä-Pohjanmaan traktorimuseossa seisoo 150 uutuuttaan kiiltävää vanhaa traktoria, jotka kaikki pärähtävät käyntiin. On Valmettia, Zetoria ja Massey-Fergusonia.

Etelä-Pohjanmaan sydämessä Nurmossa sijaitseva museo on Suomen laajin yksityinen traktorien kokoelma.

Tallin vanhin yksilö on vuosimallin 1925 Fordson. Jaskarille rakkain helmi on kuitenkin Suomen ensimmäinen traktorimerkki Takra. Sitä valmistettiin Tampereella 1950-luvun alussa. Traktori löytyi kovalla vaivalla Jalasjärveltä ja sen kunnostamiseen meni yli 450 tuntia.

Jaskari pitää päiväkirjaa jokaisesta kunnostamastaan traktorista. Konekortilta löytyvät tiedot, onko esimerkiksi traktorin jarrut säädetty, starttimoottori puhdistettu ja kuinka kauan kunnostukseen on mennyt ylipäätänsä aikaa.

Hän ei ole koskaan laskenut, kuinka paljon traktorien hankkimiseen ja kunnostamiseen on kulunut rahaa.

”Kaikki lapsilisät ovat menneet traktoriharrastukseen, ja halkoja ja kauroja on täytynyt vähän myydä.”

Kierros museossa venyy lähes kolmen tunnin mittaiseksi, kun traktorimies innostuu kertomaan kiehtovia tarinoita jokaisesta yksilöstä. Valtava omistautuminen vetää vierailijan hiljaiseksi.

Työuransa aikana ensin Hankkijan huoltomiehenä, sitten myyntimiehenä ja työnjohtajana Jaskari oppi tuntemaan traktorit läpikotaisin.

Moni maanviljelijä muistaa hänet ympäri Suomen maatalouskonealan rengaskauppiaana. Jaskari perusti oman yrityksen Nurmon konehuollon vuonna 1979. Nimi muuttui myöhemmin Rengas-Jaskariksi.

Rengaskaupan tullessa pääelinkeinoksi hän rakensi uuden hallin Seinäjoelle 1987. Hän huomasi Hankkijalla työskennellessään, että traktorien rengaspalvelut olivat maakunnissa todella huonot isännille.

”Renkaita sai vain tilaamalla, joten siinä oli hyvä markkinarako. Yritykseni liikevaihto oli parhaimmillaan 9 miljoonaa mummonmarkkaa. Myin renkaita ympäri Suomea Maaseudun Tulevaisuuden rivi-ilmoitusten avulla.”

Jaskari keräsi suurimman osan nykyisen traktorimuseon kokoelmasta toimiessaan rengaskauppiaana.

Kun isäntä rupesi tinkaamaan renkaiden hintaa alas puhelimessa, Jaskari kysyi lopuksi, olisiko tilalla jossain ladon nurkassa vanhaa traktoria. Vastaus oli usein myöntävä ja kaupat syntyivät.

Hän löi yrittäjänä hanskat tiskiin 2001, kun Seinäjoen Rengas-Jaskarista tuli maakunnan varaosavarasto, josta rupesi katoamaan joka yö tavaraa.

”Varastaminen ei ollut pikkupoikien tekosia. Joku vei pakoputken, toinen etulyhdyn ja jopa traktorin syöttöpumppua yritettiin irrottaa. 2000-luvun alussa tein Nurmoon uuden hallin ja traktorimuseon avajaiset pidettiin syksyllä 2004.”

Traktorimuseo on suosittu vierailukohde, jossa käy esimerkiksi koululaisia, eläkeläisryhmiä, nuoria maataloustuottajia ja maatalousoppilaitoksen opiskelijoita.

”Vanhoilla isännillä saattaa tulla itku silmään, kun he törmäävät museossa entiseen traktoriinsa, jonka myyminen on kaduttanut vuosikymmeniä.”

Jaskaria harmittaa, että yhteistyö Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseon kanssa ei luonnistu.

”Ei niiden maakuntamuseon naisten kanssa pysty yhteistyöhön. Maakuntamuseo pyörii pelkästään pitsinnypläyksen, huivimallien esittelyn ja Lotta Svärd -valokuvien ympärillä.”

Traktorimuseo on avoinna yleisölle sopimuksen mukaan. Lähistöllä liikkuvan kannattaa käydä katsomassa, onko isäntä museon pajalla entisöintipuuhissa.

Jaskari ruuvaa traktorivanhuksia yleensä aamuyhdeksästä puoli viiteen illalla.

”Kunnostan koneita kuusi päivää viikossa, koska olen elänyt sen ajan, kun lauantai oli normaali työpäivä. Vaimo on suhtautunut kohtuullisen hyvin traktoriharrastukseen. Leipää on aina pöydällä ja sauna lämpimänä, kun tulen kotiin.”