Autojen viihde- ja karttajärjestelmien turvallisen käytön testaus on retuperällä
Kuljettajien tarkkaamattomuus kasvattaa onnettomuusriskiä. Huomion voi viedä niin auton radio kuin älypuhelinkin.
Tutkijatohtori Tuomo Kujalan ja tohtorikoulutettava Hilkka Grahnin mielestä turvallisuustutkimuksissa pitäisi huomioida taidoiltaan erilaiset autoilijat. Jyväskylän yliopiston ajosimulaattorissa voidaan tutkia, mitä tarkkaamattomuus liikenteessä ylipäätään on.Automerkit esittelevät kilvan malliensa turvallisuutta, mutta autojen kartta- ja viihdejärjestelmien turvallisuustesteistä ei juuri puhuta. Se on kummallista ja jopa huolestuttavaa Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Tuomo Kujalan ja tohtorikoulutettava Hilkka Grahnin mielestä.
Heidän mukaansa autojen navigointi- ja viihdelaitteiden käytön turvallisuutta ei ole pakko testata todellisissa ajotilanteissa. Harvoja yleisen standardin testejä on Yhdysvaltain liikenneturvallisuusviranomaisen menetelmä, joka on saanut alan tutkijoilta paljon kritiikkiä.
"Testissä esimerkiksi ajetaan suoraa tietä, vaikka testattaisiin navigaattoria. Navigointiin kuuluisi kuitenkin olennaisesti se, että käännytään", Grahn sanoo.
Testissä ei huomioida myöskään sitä, että kuskien välillä on suurta vaihtelua siinä kuinka pitkään katse voi olla muualla kuin tiessä. Jos testiin osallistuu pelkästään henkilöitä, jotka pystyvät ajamaan pitkiäkin aikoja muualle katsoen, ei testaukseen voi luottaa.
Tutkijoiden mukaan pitäisi ottaa harppaus taaksepäin ja aloittaa siitä, mitä tarkkaamattomuus ylipäänsä on. Sen määrittelemiseen he käyttävät ajosimulaattoria, jonka ruudut ovat pimennettyjä.
Koehenkilön täytyy ajaa turvallisesti ja liikennesääntöjä noudattaen, vaikka hän ei näkisi tietä. Ratin takana olevaa siivekettä nykäisemällä saa maiseman näkyviin puoleksi sekunniksi.
"Sitten seuraamme, kuinka tiheästi kuski painelee siivekettä eri tilanteissa. Jos pystyy esimerkiksi ajamaan moottoritiellä turvallisesti 20 metriä sokkona, sitä pidempää ajomatkaa ilman tielle katsomista voidaan pitää visuaalisena tarkkaamattomuutena", Kujala selittää.
Tutkimuksen mukaan 97 osallistunutta kuljettajaa pystyivät ajamaa tyhjällä moottoritiellä sokkona keskimäärin 13–15 metriä.
"120 kilometrin nopeudessa se menee todella nopeasti, alle puolessa sekunnissa", Kujala sanoo.
Esimerkiksi kuljettajan kokemus vaikuttaa siihen, kuinka pitkään hän voi pitää katseensa poissa muusta liikenteestä turvallisesti. Se ei ole kuitenkaan ainoa tekijä, ja aihetta tutkitaan parhaillaan.
Vasta kun ymmärretään kuljettajien kyvyt sokkoajossa, voidaan muodostaa testihenkilöiden otos, jossa on kyvyiltään kaikenlaisia kuskeja – aivan kuin oikeassa liikenteessäkin.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
