Moottorikelkkailuun tarvitaan maanomistajan lupa. Kuva: Seppo Nykänen
Liikenneturvan kysely paljastaa: Moottorikelkkailijoiden tietämys säännöistä puutteellista
Moottorikelkkailijan on tiedettävä, missä kelkalla saa ajaa ja mitkä ovat nopeusrajoitukset ja ikä- ja ajokorttivaatimukset.
Moottorikelkan kuljettajan pitäisi tietää ajokorttivaatimusten lisäksi, missä kelkalla saa ajaa, mitkä ovat nopeusrajoitukset . Kuva: Ville-Veikko HeinonenMoottorikelkkailun säännöt ovat pahasti hakusessa osalla kelkkailijoista. Liikenneturvan kyselyn perusteella puutteita on perusteista lähtien.
Kelkkailu on yleisintä Lapissa, missä joka viides Liikenneturvan kyselyyn vastannut kertoi ajavansa kelkalla. Eniten moottorikelkkaa käytetään Pohjois- ja Tunturi-Lapissa.
”Vaikka kelkkailu on Lapissa yleistä, sääntöjen tuntemuksessa on parannettavaa. Puutteita on ihan perusteissa, kuten siinä, missä moottorikelkalla saa ajaa, millä nopeudella ja mikä promilleraja kelkkailijoita koskee”, toteaa yhteyspäällikkö Petri Niska Liikenneturvasta.
Niska muistuttaa, että kelkka on ajoneuvo, vaikka sillä kuljetaan maantien sijasta maastossa. Sen kuljettajan on tiedettävä muun muassa missä kelkalla saa ajaa, mitkä ovat nopeusrajoitukset ja ikä- ja ajokorttivaatimukset.
Moottorikelkalla on mahdollista ajaa virallisilla reiteillä, epävirallisilla urilla, maastossa ja jääalueilla.
”Virallisilla moottorikelkkareiteillä kuljettajalta vaaditaan vähintään T-luokan ajokortti ja maastossa moottorikelkkailu vaatii aina maanomistajan luvan. Onneksi iso osa Lapissa asuvista ja vielä suurempi osa kelkkailevista lappilaisista tämän tietää”, Niska kehuu.
Epävirallisilla kelkkaurilla lupakäytäntö vaihtelee, mutta kuljettajan tulee aina selvittää luvat etukäteen. Neljä viidestä vastaajasta tiesi, että kelkkailu vaatii aina maanomistajan luvan.
Valtion mailla oleville urille luvan myöntää Metsähallitus. Alle puolet kyselyyn vastaajista tiesi, että se ei salli kelkkailua vapaasti missä vain valtion mailla.
Moottorikelkkaa ajavista tämän tiesi kuitenkin lähes kolme viidestä. Moni myös luuli virheellisesti, että alle 15-vuotiaana saisi moottorikelkalla ajaa maastossa ja jääalueella.
Joka kahdeksas kyselyyn vastanneista lappilaisista arveli, että rattijuopumuksen raja olisi korkeampi moottorikelkkailijalle kuin autoilijalle. Tunturi-Lapin vastaajista peräti joka viides luuli kelkkailijan promillerajan olevan autoilijaa korkeampi.
Kelkkaa ajavista useammalla on säännöt hallussa, mutta toisaalta osalla heistäkin oli virheellisiä käsityksiä.
”Esimerkiksi promillerajan kohdalla moottorikelkkailevien osuus oli suurempi sekä oikein että väärin vastanneissa kelkkaa ajamattomiin verrattuna. Tämä kielii siitä, että moottorikelkkailun sääntöjen kertaukselle on tarve”, Niska toteaa.
Myös moottorikelkkaa koskevat nopeusrajoitukset. Reilu puolet kelkkakuskeista tiesi enimmäisnopeuden jäällä ja virallisilla reiteillä. Tunturi-Lapissa rajoitukset tiedettiin paremmin kuin muualla Lapissa.
Väärin vastanneista useimmat luulivat nopeusrajoitusten olevan todellisuutta matalammat. Niska toteaakin, että suurin sallittu nopeus ei moottorikelkallakaan useimmiten ole se turvallisin tilannenopeus.
”Moottorikelkkailuväylillä suurin sallittu nopeus on 60 kilometriä tunnissa. Siellä yleisin syy onnettomuuteen on suistuminen ja törmääminen esteeseen. Monesti silloin vauhtia on ollut liikaa tilanteeseen tai osaamiseen nähden”, sanoo Niska tiedotteessa.
Moottorikelkalla ei saa ajaa tiellä kuin poikkeustapauksissa. Jos esimerkiksi reitti menee tien yli, on kelkalla pyrittävä ajamaan mahdollisimman kohtisuoraan tien poikki.
Lähes neljännes Liikenneturvan kyselyyn vastanneista on sitä mieltä, että tiealueella pitäisi olla sallittua ajaa moottorikelkalla nykyistä vapaammin. Tätä mieltä ovat erityisesti Pohjois- ja Tunturi-Lapissa asuvat ja moottorikelkkaa käyttävät.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
