Autokauppa siirtyy isoihin keskuksiin
Uusien autojen myynti keskittyy isojen kaupunkien liepeille. Laakkonen on Suomen suurin autokauppias. Yhtiön toimitus-johtajan Timo Yli-Salomäen mukaan kustannustehokkuus on autokaupan elinehto. HARRY KUURIO Kuva: Viestilehtien arkistoIkivanhan mantran mukaan yritys kuolee, jos se ei kasva. Viime vuosina myös autokauppa on tehostanut toimintaansa. Kuinka tässä pudotuspelissä käy pienten, paikallisten autokauppiaiden?
Autoalan Keskusliitto ry:n toimitusjohtaja Pekka Rissa odottaa, että suuret autoliikeketjut kasvavat yhä suuremmiksi. Se tarkoittaisi yksityisten, yhden toimipisteen yritysten katoamista.
Mahdollisuuksia rakennejärjestelyihin riittää, sillä Suomessa on noin 140 uusia autoja myyviä jälleenmyyntiliikettä. Niillä on yhteensä noin 390 toimipistettä. Lisäksi pienempiä vaihtoautoliikkeitä on noin 250.
Autokaupan ketjuuntuminen alkoi jo vuosituhannen vaihteen tietämillä. Muutoksen tavoitteena on tehtaalta kuluttajalle ulottuvan palveluketjun lyhentäminen.
Autonostajan pitäisi siis ainakin teoriassa hyötyä tilanteesta.
Esimerkkeinä suomalaisista autoliikeketjuista voi mainita Laakkonen-konsernin, VV-Autotalot Oy:n, Käyttöauto Oy:n, Pörhön Autoliikkeen ja Autosalpa Oy:n.
Autokaupan kannattavuus on ollut jo pitkään huono. Eikä näköpiirissä ole tilanteen muuttumista paremmaksi.
”Kova kilpailu pakottaa kehittämään asiakaspalvelua sekä autoliikkeissä että sähköisissä kanavissa. Autoliikkeet, jotka eivät pysty toimimaan kustannustehokkaasti, joutuvat miettimään toimialalta poistumista”, kertoo Timo Yli-Salomäki Laakkoselta.
”En usko että asiakas ostaa tuotteita ja palveluja Laakkoselta siksi, että Laakkonen on Suomen suurin autojen vähittäiskauppias. Asiakkaat ostavat meiltä jos ja kun pystymme myymään ja tuottamaan palvelut kilpailukykyisellä hinnalla ja kilpailijoitamme paremmin.”, näkee Yli-Salomäki.
GM Finland Oy:n toimitusjohtaja Rami Kittilä nostaa verotuksen yhdeksi syyksi heikkoon kannattavuuteen.
”Verottajan ratkaisut ovat pitäneet alaa varpaillaan, eli kannattavuus on ollut veroratkaisujen vuoksi pitkään heikko. Verotuksen kiristyminen on vienyt pohjaa myös markkinoiden elpymiseltä.”
”Huolestuttavaa on, että yrittäjien määrä jatkuvasti vähenee. Eikä uusia tahdo löytyä”, Kittilä harmittelee.
Kittilän mukaan ketjuuntuminen on maahantuojan etu. Se vähentää yhteistyökumppanien määrää.
”Ketjujen kanssa alueellisia toimintoja ja kampanjoita voi suunnitella suuremmissa kokonaisuuksissa. Usein ketjuuntuminen tehostaa ja nopeuttaa päätöksentekoa”, Kittilä summaa.
Yhden toimipisteen yritykset ovat siis uhattu ja rajallinen luonnonvara, jolle alan pääomavaltaisuus asettaa haasteensa.
Vaadittavat investoinnit myymälään, varastoon ja jatkuvaan koulutukseen sekä kova kilpailu ovat ajaneet pienet yksiköt ahtaalle.
Tilannetta ei ole parantanut huoltopalveluiden lisääntynyt kilpailu.
Alalle levinnyt monimerkkisyys on monimutkaistanut toimintatapoja ja lisännyt tehottomuutta.
Asiakkaalle on luonnollisesti hyvä, että hän voi ostaa auton luotettavalta ja vakavaraiselta toimijalta.
Se suosii suuria ketjuja ja niiden standardisoituja toimintatapoja.
Mutta onko se aina asiakkaan etu? Itsenäinen autokauppias valottaa asian toista puolta.
”Ketjuliikkeissä asiakkaan voi olla vaikea saada auton vaihtoa kilpailutettua”, Ähtärissä autokauppaa pitävä Korsumäen auton toimitusjohtaja Martti Korsumäki muistuttaa.
”Ketjukauppiaat eivät tietenkään syö toistensa kakkua hyvityskilpailussa”, Korsumäki sanoo.
Paikallinen yrittäjä on kasvollinen omistaja, jonka autoliike tarjoaa henkilökohtaista palvelua. Myyjätkin pysyvät samoina.
”Sama myyjä on varmasti paikalla myös seuraavassa kuussa, jos autoon tulee jotain vikaa. Suuruudessakin on riskinsä, myös asiakkaalle”, ähtäriläisyrittäjä tähdentää.
”Ei ole maahantuojankaan etu, että koko jälleenmyyjäkenttä on rakentunut ketjujen varaan. Myös paikallista yrittäjyyttä tulee löytyä. Erilaisuudessa on myös voimaa, ja lopulta ammattitaito ratkaisee”, GM:n Kittilä yhtyy näkemykseen.
Autoalan Keskusliiton Rissa kaivaa lopulta esiin ennustajan korttinsa.
Hänen mukaansa autojen huoltamista ei voi keskittää pelkästään suurille paikkakunnille.
”Ennustan, että pienemmiltä paikkakunnilta osa automyynnistä siirtyy nettiin ja keskittyy isompiin kasvukeskuksiin. Huolto- ja katsastustoiminnot jäävät kuitenkin lähemmäksi kuluttajaa eli pienemmille paikkakunnille”, Rissa arvioi.
HARRY KUURIO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
