Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Koneviesti: Miksi kaivinkone kaartaa, vaikka sen pitäisi mennä suoraan? – Kaivinkoneen tela-ajovian paikallistaminen

    Usein kaivinkoneen teloista toinen on voimaltaan heikompi, jolloin kone pyrkii suoraan ajaessa kaartamaan. Koneviesti selvitti, miten pienissä kaivinkoneissa vian syy paikallistetaan, kun mahdollisia vikapaikkoja on useita.
    Hyundai suostui kulkemaan suoraan vain rajoittamalla oikean puolen telan pyörimistä. Jos molemmat ajovivut työnsivät yhtä pitkälle eteenpäin, lähti kone välittömästi kaartamaan jyrkästi vasemmalle.
    Hyundai suostui kulkemaan suoraan vain rajoittamalla oikean puolen telan pyörimistä. Jos molemmat ajovivut työnsivät yhtä pitkälle eteenpäin, lähti kone välittömästi kaartamaan jyrkästi vasemmalle. Kuva: Jussi Laukkanen

    Syy kaivinkoneen kaartamiseen voi olla monessa kohtaa konetta: hydraulipumppu tai telamoottori voivat olla kuluneet, pyörivässä läpiviennissä, suuntaventtiilissä tai venttiilinohjausmekanismissa voi olla vikaa tai sitten komponentit ovat viallisia. Jotta ongelman syy löytyisi mahdollisimman helposti, kannattaa vianhaku tehdä niin, että jokaisen tarkastuksen jälkeen voi poistaa yhden vikapaikan listalta. Paras etenemisjärjestys ja tarpeelliset toimet riippuvat koneessa käytetystä tekniikasta.

    Koneviestin tutkima esimerkkikone oli pieni Hyundai R-55, jossa on muuttuvatilavuuksinen kaksoispumppu ja muuttuvatilavuuksiset kaksinopeuksiset ajomoottorit. Ajon suuntaventtiilien ohjaus tapahtuu mekaanisesti, ja vipujen liikkeet ajoventtiileille on välitetty vaijereilla.

    Ennen osien purkamista kannattaa testata kone perusteellisesti. Koneviestin koneen tapauksessa kokeiltiin vuorotellen kaikki sylinterien liikkeet sekä ylävaunun käännön toiminta, jotka tela-ajoa lukuun ottamatta toimivat normaalisti. Sen jälkeen testattiin koneella ajamista molemmat ajovivut työnnettynä ensin täysin eteen ja sitten täysin taakse 15 metrin matkalla. Oleellinen havainto oli, että vika ilmeni vain toiseen suuntaan ajettaessa.

    Pumppu on looginen aloituskohta vianetsinnässä. Ensimmäinen kysymys on, esiintyykö toiminnan hidastumista muilla osa-alueilla kuin tela-ajossa. Jos hidastumista havaitaan myös muissa toiminnoissa, täytyy selvittää, saako kyseinen toiminta virtauksensa samalta pumpun puoliskolta kuin hidastunut telan puoli.

    Seuraavaksi on tarkasteltava ne asiat, jotka liittyvät öljyn matkaan pumpulta ajomoottorille. Tämän jälkeen voidaan siirtyä mekaanisesti ohjattujen ajoventtiileiden tarkasteluun. Mekaanisesti ohjatussa venttiilissä karan liike on nähtävissä ohjauksen puolelta. Ajovivut vedetään yhtä aikaa molempiin ääriasentoihin. Samalla katsotaan, liikkuuko kummankin suuntaventtiilin kara yhtä pitkän matkan.

    Kätevä tapa rajata vian vaihtoehtoja on vaihtaa ajomoottoreille suuntaventtiililtä tulevat letkut ristiin. Jos vika vaihtaa puolta, virhetoiminnan syy ei voi olla ajomoottorin venttiilissä. Koneviestin kaivinkoneessa letkujen paikkaa vaihdettiin, ja telan nopeus testattiin pyörittämällä, jolloin vika siirtyi toiselle puolelle. Ajomoottoria ei näin ollen tarvinnut tutkia enempää, vaan miettiä, mikä vikamahdollisuus olisi seuraavaksi helpoin eliminoida.

    Korjausta jatkettiin venttiilipöydän takapäädyssä, jossa tutkittiin keskitysjousia. Keskitysjousien suojahattujen poistaminen paljastikin ongelman syyn: keskitysjousi oli kauttaaltaan hapettumasta tulleen härmän peitossa eikä venttiilikara mahtunut liikkumaan täyttä matkaa. Keskitysjousen puhdistus riitti ja koneen kaartaminen lakkasi.

    Lue lisää kaivinkoneen kaartamisen vian etsimisestä Koneviestin nettisivuilta!