Koneviesti: Näin aukeni Ole Gabriel Kvernelandin tie aurapajasta maailmanvalloittajaksi – oppia tuotteiden valmistukseen haettiin ulkomaita myöten
Moni maatalouskoneita edelleen valmistava yritys on saanut alkunsa aurojen valmistuksesta. Myös Ole Gabriel Kvernelandin toiminta lähti liikkeelle metallipajasta, josta vuosien saatossa kasvoi yksi Norjan johtavista maatalouskonevalmistajista.
Ole Gabriel Kverneland (1854–1941) perusti vuonna 1879 Frøylandiin pajan, joka kasvoi nopeasti yhdeksi Norjan suurimmaksi auratehtaaksi. Tällä hetkellä Kverneland Groupin on sanottu olevan maailman suurin työkonevalmistaja. Kuva: ValmistajaOle Gabriel Kverneland syntyi vuonna 1854 Norjan lounaisosiossa Marta Rsmusdatterin ja Gabriel Olson Kvernelandin 12-lapsiseen perheeseen. Maanviljelijäperhe sai lisätienestejä sepäntöistä. Ole Gabriel pääsi kansakoulun käytyään Austråttiin maatalouskouluun, jossa hänestä tuli tuon ajan johtavan maatalousteknologian asiantuntijan agronomi Jan Adolf Budden luotto-oppilas.
Vuonna 1877 Kverneland pääsi matka-apurahan turvin tutustumaan Norjan, Ruotsin ja Tanskan metalliteollisuuteen. Hän palasi vuonna 1979 takaisin isänsä pajaan, jossa hän sovelsi matkoillaan nähtyjä työtapoja.
Pian hän perusti oman metallipajan Frøylandsvatnet-järven rannalle, jossa valmistui omatekoinen konevasara. Aluksi pajassa valmistettiin viikatteita, mutta Englantiin tehdyn opintomatkan jälkeen tuotevalikoimaan lisättiin veitset, haarukat sekä sakset.
1880-luvun alussa pajan päätuotteeksi nousivat aurat. Vuonna 1882 alkoi Kverneland-aurojen sarjatuotanto, ja muutaman vuoden sisällä valikoimaan tulivat myös muut tuon ajan muokkausvälineet. Vuonna 1894 perustettiin O.G. Kvernelands Fabrik AS sekä uusi takomo.
Vuotta myöhemmin valmistui uusi tehdas, jolloin takomatuotteet jäivät pikkuhiljaa pois valikoimasta. Vuosisadan vaihtuessa tehdas valmisti kuutta eri auratyyppiä, jousi- ja piikkiäkeitä, perunavakoauroja, haroja, viikatteita, puukkoja sekä keritsimiä.
Myös Kvernelandin kuuluisa Record-hevosaura valmistui vuosisadan vaihteessa ja siitä tuli tuon ajan hittituote, joka nosti Kvernelandin 1920-luvulla Norjan suurimmaksi auratehtaaksi.
1920-luvun loppupuolella traktorit alkoivat yleistyä maailmalla. Tällöin valmistui myös Kvernelandilta Fordsonin perään sopiva hinattava aura. Ensimmäinen kolmipistekiinnitteinen traktoriaura valmistui vuonna 1947 ja 1952 Hydrein-aura. Aurojen lisäksi Kvernelandin menestystuotteita olivat myös heinähännät.
Kverneland toimi sadan vuoden ajan perheyrityksenä. Perustajansa Ole Gabrien Kvernelandin jälkeen yhtiön johtoon nousi hänen poikansa Ole Gabriel Kverneland II ja hänen jälkeensä pojanpoika Ole Gabriel Kverneland III.
Yritysfuusioiden myötä Kverneland laajeni nykyiseen kokoonsa. Tällä hetkellä yritys on Kubotan omistuksessa, joka on hallinnoinut sitä vuodesta 2012.
Millaisia olivat Ole Gabriel Kvernelandin aikana rakennetut aurat?
Lue juttu kokonaisuudessaan Koneviestin nettisivuilta !
Sinua saattaa kiinnostaa myös seuraavat jutut:
Nimiä konemerkkien takana: Daniel Massey ja Alanson Harris
Irrotettavalla mattoperällä lisää monipuolisuutta Kvernelandin perhosniittomurskaimeen (Tilaajalle)
Kverneland ES 85 -kyntöaura on yksinkertainen, perinteinen ja kevyt (Tilaajalle)
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
