DS muuttui omaksi, luksusta tavoittelevaksi ranskalaismerkikseen

DS 3:n keula on vahvasti muotoiltu. Sen kylkilinjaa hallitsee vastavirtaan uiva hainevä. Kuva: Jarmo Palokallio

Sisustuksessa toistuu salmiakkikuvio. 

PSA erotti DS:n omaksi lippulaivamerkikseen vuonna 2014. Varsinaisesti yhtiö tunnetaan Citroënin, Peugeotin ja Opelin valmistajana.

DS tarjoaa ostajilleen ylellisyyttä ja huippuunsa vietyä muotoilua. Jopa DS-autokauppaan saapumisesta on tehty elämyksellistä.

Kokeilin sitä Helsingissä. DS:n myymälä Vantaalla otti vastaan lupausten mukaisesti. Valaistus oli tarkkaan harkittu, ystävällinen myyjä otti vastaan aikailematta ja kahvikin oli huippulaatuista ja se tarjoiltiin kunnollisista kupeista.

DS 3 Crossback etsii elintilaa pienten perhekatumaastureiden kisasta. Samassa sarjassa painivat esimerkiksi Opel Mokka ja Renaul Captur.

DS 3:n valtit erottuvat jo kaukaa. Auton muotoiluun on panostettu tosissaan. Osa ratkaisusta on viety kikkailun rajoille, mutta lopputulos pysyy silti kasassa ja näyttää hienolta sekä kaukaa että lähempää tarkasteltuna.

Nokka on kaikkineen komea ja takavalot on vedetty rohkeasti kulman yli. Muotoja ei ole säästelty kyljissäkään. Ikkunalinjan rikkovat takaikkunan vastavirtaan uivat hainevät, jotka antavat autolle luonnetta.

Hainevä sitoo auton Citroënin vanhaan DS 3:een. Samalla se tekee pesäeroa Citroënin uuteen C3 Aircrossiin, jonka DS 3 pesee muotoilun osalta mennen tullen.

Kuskin lähestyessä autoa auto työntää ovenkahvat automaattisesti esille. Samoin älyavain lukitsee ovet, kun kuski poistuu auton läheltä.

Kesäkeleillä toiminta on aika hauska. Saa sitten nähdä, miten kauan kahvat jaksavat avautua itsekseen tai miten ne ylipäätään saa toimimaan lumivaipan alta.

Sisällä teemaksi on valittu salmiakkikuvio. Se toistuu mittaristossa, hallintalaitteissa ja sisustuselementeissä penkkien päällysiä myöten.

Pienenä yksityiskohtana puhaltimien reunimmainen salmiakkikuvioinen suulake on asetettu kojelaudan sijaan oveen.

Paneelit vaikuttavat laadukkailta. Näkyvillä olevat pinnat ovat pehmustettuja. Kovaan muoviin törmää vasta alempana ovikaukaloiden tasolla.

Kokonaisuutta rikkovat ratin keskiö, jonka muovitus on halpiskamaa, ja vaihteenvalitsin, joka on PSA:n perusvarastolta. Tavaratilan pohjamateriaali ei sekään vakuuttanut.

Hallintalaitteissa salmiakkikuvioihin kannattaa totutella ennen ajamaan lähtöä. Samalla kannattaa paneutua rattipainikkeiden ja kosketusnäytön toimintaan.

Etenkin kosketusnäytön kanssa on hyvä olla sinut ennen liikkeelle lähtöä. Muuten edessä on ongelmia.

Konepellin alta löytyy PSA-konsernin 130-hevosvoimainen kolmisylinterinen bensiinimoottori ja 8-pykäläinen automaattilaatikko. Yhdistelmä liikuttaa autoa riittävän rivakasti.

Moottoritiepainotteisella koeajolenkillä polttoainetta paloi vähän päälle 6 litraa 100 kilometrillä. Tarkkaan ottaen kulutus pysyi hyvin lähellä auton virallista 6,2 litran wltp-kulutuslukemaa.

Vakionopeudensäädin piti auton nopeuden haluttuna, mutta polttoaineen ruiskutuksessa oli outoa epätasaisuutta, minkä tunsi vedon vaihteluina, jos asiaan kiinnitti huomiota.

Toivottavasti kyse on enemmänkin yksittäistapauksesta, kuin PSA:n autojen ominaisuudesta.

Äänieristys autossa on parempi, kuin tässä kokoluokassa yleensä. Kesäkumeilla rengasmelu alkaa tuntua vasta moottoritienopeuksien ylärajalla.

Puoliautomaattiset ajo-ominaisuudet pitävät auton kaistojen välissä hetken, vaikka kuski irrottaisi käden ratista.

Ajoasennon osalta auto sopii parhaiten kaupunkikäyttöön. Pitkillä matkoilla penkin säädöt loppuvat kesken ristiselän osalta. Myös kaasujalan paikkaa saa hakea, jos matkaa tehdään vakionopeussäädin päällä.

Mukavuusvarustuksessa on pari puutetta. Takaluukkuun ei saa sähköistä avausta, eikä ratinlämmitintä löydy varustelistalta.

Takaluukun avausnapin sijoittelussa on muutenkin menty design edellä. Avausnappi on piilotettu rekisterikilven yläpuolelle. Se on siellä kuralle altis.

Varsinaisen tasoituksen DS 3 antaa hintakilpailussa. Auton karvalakkimallin lähtöhinta 100 hevosvoiman koneella ja käsivaihteistolla on toki painettu 25 336 euroon, mutta esimerkiksi koeajossa ollut D3 Crossback Grand Chic maksoi lisävarusteineen noin 44 000 euroa.

Tuohon hintaan auton tarjoamaa huippumuotoilua pitää jo oikeasti haluta.

Samaa sukua olevan C3 Aircrossin hinta samalla moottorilla ja parhaalla varustelulla jää suunnilleen Crossbackin pienitehoisen karvalakkimallin hintoihin.