Toyota aloitti Suomenvalloituksen 50 vuotta sitten
Toyotan Euroopan valloitus alkoi Tanskasta vuonna 1963. Suomi seurasi nopeasti perässä: ensimmäinen Toyota Crown esiteltiin tummapukuiselle juhlaväelle seuraavana vuonna Kalastajatorpalla.
”Tuonnin aloittaminen Tanskasta ja Suomesta selittynee kyseisten maiden autoteollisuuden puutteella. Euroopan suuret auton valmistajamaat rajoittivat autojen tuontia pitkälle 90-luvulle”, kertoo heinäkuussa Toyotalta Lexuksen puolelle siirtynyt johtaja Mika Elojärvi.
Toyota vakiinnutti nopeasti asemansa Suomessa. Menestystarinan eväät olivat kasassa, kun Corollan tuonti alkoi vähän Crownin jälkeen. Ne vakuuttivat ostajat korkealla laadulla ja kestävyydellään.
Nykyään Corolla on maailman eniten valmistettu henkilöautomalli.
Suomessa Toyota nousi henkilöautojen rekisteröintitilaston kärkeen vuonna 1973.
Se on pysynyt tilaston kärkikamppailuissa siitä lähtien ja on tällä hetkellä maamme autokannan ylivoimainen ykkösmerkki.
Hyvin sujuvan myynnin ansiosta Toyotalla on varaa pitää jälleenmyyntiverkostoa, joka keskittyy pelkästään Toyotaan. Se selvästikin takaa onnistuneen lopputuloksen.
Hyvä maine näkyy pitkinä asiakassuhteina. Toyotan omistajat ovat selvästi muita merkkiuskollisempia.
Yksi syy siihen on Toyotan maksamissa hyvityksissä vanhoista ajoneuvoista. Käytetyn Toyotan vaihtoarvo on korkea, mikä on auton omistajalle mieleen.
Toyota on mielletty harmaiden miesten harmaaksi automerkiksi. He ostavat perus-Corollan, joka ei herätä ylitsepääsemätöntä kateutta naapureissa.
He myös huolehtivat autostaan ja huollattavat sen säännöllisesti. Lopputuloksena on tyytyväinen ja merkkiuskollinen asiakas.
Pinnan alta raaputtamalla löytyy toisenlaisia pyrkimyksiä. Vuonna 1966 lanseerattu sulavalinjainen 2000GT kelpasi jopa James Bondille. Nykyään se on yksi maailman arvokkaimmista automalleista.
Kotoisampia nuorisosuosikkeja olivat Carinat ja Celicat, jolla Markus Grönholm voitti rallin Suomen mestaruuden vuonna 1991. Uusi Aygo taas ponnistaa japanilaisesta nuorisokulttuurista.
Toyotan teknisestä osaamisesta ja visiointikyvystä kertoo Prius, jonka myynti alkoi vuonna 1997. Se oli maailman ensimmäinen sarjatuotantoon noussut hybridiauto eli auto, jossa oli sekä sähkö- että bensamoottori.
Nykyään Toyota myy hybridimalleja tavallisten autojen rinnalla. Niiden osuus Toyotan Suomen myynnistä on noin 16 prosenttia.
”Tavoite on kasvattaa hybridien myyntiä. Niihin liittyy vielä paljon pelkoja. Niitä saatetaan esimerkiksi pitää vaikeakäyttöisinä”, kertoo Elojärvi.
”Tilanne muuttuu, jos saamme ostajaehdokkaan kokeilemaan autoa. Vaikeinta on siis saada ostaja koeajolle. Sen jälkeen etenkin naiset päätyvät helppokäyttöiseen hybridiin.”
Koska Toyota on rakentanut maineensa pääosin tavanomaisilla perheautoilla, se otti vuonna 1988 käyttöön tytärmerkin Lexus, jolla se myy edustusautoja.
Lexus-sana tuo ostajille mieleen luksuksen.
Lexuksesta on ollut hyötyä myös tavallisen Toyotan omistajille. Toyota on siirtänyt nopeasti Lexuksen huippuvarusteet Toyotan perheautojen puolelle. Siinä on ollut kilpailijoilla sulattelemista.
Toyotan maahantuonnin aloitti Korpivaara Oy, jonka Amer osti vuonna 1984.
Kymmentä vuotta myöhemmin Toyota otti maahantuonnin harteilleen.
Elojärven mukaan järjestely on osoittautunut toimivaksi. Emo-Toyota panostaa menestykseen tosissaan myös Suomessa.
Toyota on menestynyt myös muualla.
Se on noussut maailman suurimmaksi autojen valmistajaksi.
Menestys ei ole sattumaa, vaan Toyotan yrityskulttuurissa on jotain, mitä monilta muilta puuttuu: se, että asiat tehdään hyvin. Kaikilla tasoilla.
JARMO PALOKALLIO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
