Vanhan sähkömoottorin korjaaminen tulee joskus halvemmaksi kuin vaihto uuteen

Kivimurskainta pyörittänyt 315 kW:n moottori on saanut uuden käämityksen, jonka toimivuus mitataan ennen moottorin lopullista kasaamista. Toimitusjohtaja Jarno Forsman ja tuotantopäällikkö Marko Pensonen Suomen Käämintäpalvelusta toteavat arvojen olevan kohdallaan. Kuva: Petteri Kivimäki

Rikkoontuneen sähkömoottorin tilalle vaihdetaan usein tehdasuusi voimalaite. Vikautuneen moottorin voi kuitenkin korjauttaa ja tietyissä tapauksissa uudelleenkäämitys on myös halvin vaihtoehto.

Vielä 1980-luvulla oli yleistä, että suuret teollisuuslaitokset hoitivat sähkömoottoriensa uudelleenkäämitykset itse. Vuosien saatossa työ on kuitenkin siirtynyt pääosin erikoiskorjaamoille, joista Suomessa on tällä hetkellä toiminnassa noin kymmenen. Esimerkiksi Leivonmäen entisen kunnan teollisuusalueella sijaitseva korjaamo käämii vuosittain noin 1 500 moottoria.

”Mitä harvinaisemmasta ja suuremmasta moottorista on kyse, sitä kannattavampaa on sen korjaaminen”, toimitusjohtaja Jarno Forsman Suomen Käämintäpalvelu Oy:stä sanoo.

Sähkömoottorien uudelleenkäämintää ehdittiin pitää auringonlaskun alana, mutta vaatimukset kierrätyksen lisäämisestä teollisudessa ovat lisänneet kiinnostusta moottorien korjaamista kohtaan.

Teollisuudessa seisokit maksavat ja kiireellisissä tapauksissa moottoreita käämitään myös viikonloppuisin. Sähkövoimateknikko Petri Lintunen tarkastaa käämityksen toimivuutta. Kuva: Petteri Kivimäki

”Kestävän kehityksen vaatimukset ovat luoneet uudenlaista kysyntää, jolla on myös taloudellinen pohja. Korjaaminen tulee varsinkin isojen moottorien kohdalla 40–60 prosenttia halvemmaksi kuin uuden ostaminen”, sähkömoottoreita niin ikään korjaavan talo- ja teollisuustekniikan kunnossapitoyrityksen LSK:n tuotepäällikkö Tomi Ilonen sanoo.

Sähkömoottorin särkyminen tarkoittaa yleensä kansankielellä ”palamista”. Kun moottorista nousee käry, on käämien eristys vaurioitunut ja virta lyönyt läpi runkoon. Moottori voi palaa monesta syytä: ylikuormitus, jäähdytyksen puute, metallipölyn kulkeminen moottorin läpi johtavat toisinaan vaurioon.

Yleisimmin vaurio kuitenkin johtuu laakereiden kulumisesta. Kun moottorin pyörivä ankkuri tapaa kiinni muutaman kymmenysosamillin päässä olevaan staattoriin, on koneen kohtalo yleensä sinetöity.

”Ongelma on se, että laakereiden kulumista ei useinkaan havaita ajoissa, vaan moottori ajetaan epähuomiossa loppuun”, Forsman sanoo.

Aivan pieniä moottoreita ei kannata käämiä, sillä niissä työn osuus kasvaa uuden moottorin hintaan nähden kohtuuttoman korkeaksi.

”Jonkin verran teemme esimerkiksi viljakuivureiden moottoreita, joiden kokoluokka vaihtelee 5,5 kilowatista 11 kilowattiin, mutta valtaosa käämittävistä moottoreista on muutamasta kymmenestä kilowatista ylöspäin.”

Laakereita vaihtamalla ja tarvittaessa uudelleen käämimällä samaa sähkömoottoria voidaan käyttää vuosikymmeniä, mikä on hyvin linjassa kestävän kehityksen periaatteiden kanssa. Kuva: Petteri Kivimäki

Esimerkiksi Suomen käämintäpalvelulle asiakkaita tulee puunjalostusteollisuudesta, sahoilta, höyläämöistä ja vaneritehtaista, mutta myös sellu- ja paperiteollisuudesta.

Käämiminen on tarkkaa käsityötä: moottori puretaan ja vaurioituneiden käämien tilalle asennetaan uudet käämivyyhdit. Ne sovitetaan eristettyihin käämiuriin ja suojataan eristelakalla. Laakerit ja muut kuluvat osat uusitaan, ja moottorin kunto varmistetaan mittauksilla ja koekäytöllä.

Käämien teko ja asennus ovat käsityötä. Kuitulevytehtaalla pyörivä 110 kW:n moottori saa uudet sisuskalut ja sen käyttö voi jatkua vuosikymmeniä. Kuva: Petteri Kivimäki

”Joku sanoo, että käämitetty moottori on parempi kuin uusi, mutta sanoisin, että se on uuden veroinen. Joskus uusissa moottoreissa lakkaus voi olla niin huono, että käämit lähtevät irti ilman niiden kuumentamista”, tuotantopäällikkö Marko Pensonen sanoo.

Toisinaan loppuun kuluneen moottorin täyskorjaus on käytännössä ainoa vaihtoehto. Näin on esimerkiksi vaneriteollisuudessa, jonka koneissa on yhä käytössä vanhoja tasavirralla nopeussäädettäviä moottoreita.

Rikkoontuneen moottorin vaihtaminen nykyisin käytössä olevaan taajuusmuuttajaohjaukseen vaatisi koneiden rakenteeseen muutoksia ja tulisi kalliimmaksi kuin uudelleenkäämitys. Samoin paperi- ja kartonkitehtaissa pyörii vielä runsaasti vanhoja sähkömoottoreita, joiden asennusmitat eivät välttämättä osu yksiin nykyisten standardimoottoreiden kanssa.

Sähkömoottorikorjaamosta lähtee arvometalleja, kuten kuparia ja laakereiden korkealaatuisa terästä uudelleenkierrätykseen tonnikaupalla. Kuva: Petteri Kivimäki

Ajoneuvojen sähköistyminen lisää myös korjattavien sähkömoottoreiden määrää, mutta niiden huoltotarve ei ainakaan vielä näy käämintäyrityksissä.

”Niiden rakenne poikkeaa teollisuusmoottoreista niin paljon, että korjaaminen on sähköautoihin erikoistuneiden korjaamoiden heiniä”, Forsman sanoo.