
Bensalaskusi kasvaa tästä syystä – korjausvelka nousee 3,7 miljardiin euroon
Maatalouden toimitusketju elintarviketeollisuuteen ja kauppaan on huoltovarmuudelle kriittinen ketju, uusi selvitys huomauttaa.
Suomessa on noin 27 000 kilometriä pelkästään valtion ylläpitämiä sorapintaisia maanteitä. Kuva: Jaana KankaanpääSuomen alueellisen tieverkon tilanteesta kertova uusi selvitys kertoo karua kieltään. Valta- ja kantateiden ulkopuolisella tiestöllä ongelmat näkyvät muun muassa maito- ja puukuljetusten vaikeuksina.
”Maatalouden toimitusketju elintarviketeollisuuteen ja edelleen kauppaan on huoltovarmuudelle kriittinen ketju. Siihen kytkeytyy tuhansia maatiloja, satoja elintarviketeollisuuden tuotantolaitoksia, kymmeniä kaupan varastoja ja tuhansia kauppoja”, selvitys huomauttaa.
Heikoimmassa kunnossa ovat Itä- ja Pohjois-Suomen tiet. Niiden kunto heijastuu suoraan alueiden saavutettavuuteen, elinkeinoelämään ja investointien edellytyksiin.
Heikkokuntoiset päällysteet kasvattavat renkaiden vierintävastusta. Tämä kasvattaa polttoainekulutusta, mikä entisestään lisää autoilijan tuskaa tankatessa korkeiden pumppuhintojen aikana. Samalla kasvavat liikenteen aiheuttamat päästöt.
Alueellisen tieverkon korjausvelka on 3,7 miljardia euroa. Seutu- ja yhdysteillä sitä on 2,4 ja yksityisteillä 1,3 miljardia euroa. Valtion tievelasta 90 prosenttia kohdistuu seutu- ja yhdysteihin, selvitys laskee.
Korjausvelka tarkoittaa sitä rahasummaa, joka tarvittaisiin huonokuntoisten ja korjaustarpeessa olevien teiden saattamiseksi tyydyttävään tai hyvään kuntoon.
Päällystysohjelma laahaa jäljessä tavoitteesta korkean bitumikustannuksen takia. Kuva: Jaana KankaanpääNykyinen rahoitustaso kiihdyttää merkittävästi teiden rapautumista 2030-luvulla. Asiantuntija-arvioiden mukaan seurauksena olisi liikenteen kustannusten miljardiluokan kasvu, investointien vaikeutuminen ja turvallisuuden heikkeneminen.
Perusväylänpitoon on ensi vuodelle budjetoitu 1,27 miljardia euroa. Korjausvelan kasvun pysäyttäminen edellyttäisi 1,8 miljardin euron vuosirahoitusta, joka sidotaan kustannuskehitykseen.
Yksistään päällystystöiden kustannukset ovat nousseet 2020-luvulla 80 prosenttia, selvitys arvioi.
Päällystystöiden kustannukset ovat nousseet 2020-luvulla 80 prosenttia.
Suomi joutuu ostamaan päällystykseen tarvittavan bitumin ulkomailta sen jälkeen, kun pääosin valtion omistama Neste päätti lopettaa valmistuksen Naantalissa maaliskuun lopussa 2021.
Bitumi joudutaan kotimaisen valmistuksen lakattua laivaamaan ja tuomaan ulkomailta, mikä nostaa logistiikkakustannuksia. Tämän seurauksena kohonnut asfaltin hinta on johtanut entistä vähempiin päällystyskilometreihin.
95 prosenttia Suomesta on alueellisen tieverkon varassa.
95 prosenttia Suomesta on alueellisen tieverkon varassa. Seutu-, yhdys- ja yksityistiet palvelevat yli miljoonaa vakituista ja kolmea miljoonaa vapaa-ajan asukasta sekä ruokahuoltoa, teollisuutta, maanpuolustusta, matkailua ja vihreän siirtymän investointeja.
Yleiskuva seutu- ja yhdysteiden sekä yksityisteiden kunnosta ja tarkat, aluekohtaiset katsaukset esitellään kansanedustajille keskiviikkona 30.9.
Selvityksen tilaajia ovat INFRA, Koneyrittäjät, Kuntaliitto, Metsäkeskus, MTK, SKAL ja Suomen Tieyhdistys.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat








