minun autoni Austinilla auringonlaskuun
Kesätyön ja opetusharjoittelun haasteet polttelivat opiskelijaneitosen mielessä, joten piti saada ensimmäinen oma auto. Velipojan avustuksella omistukseeni siirtyi vuoden 1978 Austin Allegro 1500.
Allegro ei tuohon aikaan ollut kovin yleinen automalli Suomessa, joten ylpeänä kurvailin 5-vaihteisella autollani. Yleensä autoissa oli neljä vaihdetta ja pakki, minulla oli heittää jo viitonen silmään.
Kaverit katsoivat kateellisina – mutta osallistuivat toki iloon niin kyydissä kuin ratissakin.
Muutamia pikkuvikoja neljä vuotta vanhaan autoon oli ehtinyt ilmaantua. Bensatankin mittari ei toiminut, mutta hyvällä matikkapäällä pysyin hyvin laskuissa ajettujen kilometrien ja tankkiin lorautettujen bensalitrojen suhteesta.
Lisätakuuna toimi takakontissa kulkenut bensakanisteri. Sosiaalisena luonteena lainailin autoa myös kavereille. Kaikki eivät olleet yhtä laskutaitoisia: yhden kävelyreissun tein kanisterin kanssa bensa-asemalle, mikä vähensi auton lainailuintoa.
Toinen Allegron huono ominaisuus oli jäähdyttimen nesteiden häviäminen, jolloin kone niin sanotusti ”keitti”.
Kerran olin matkalla raveihin Killerjärvelle. Autojono mateli pitkänä ja ruuhkaisena kohti kesäistä ravirataa. Tyttöjoukko hikoili autossa ja katseli huolestuneena yhä korkeampia mittaritaulun lämpölukemia. Nytkähtäen liikkuvassa autojonossa ei ollut mitään mahdollisuutta pinkaista lisäämään vettä jäähdyttäjään.
Raviradan portilla konepellin alta tulvahti höyrypilvi. Järjestysmiehet luulivat auton syttyneen tuleen, joten sekä työntäjiä että parkkipaikka löytyi nopeasti.
Löyhyttelimme suurimmat höyryt tuuleen, laitoimme ovet lukkoon ja painuimme raveihin. Ravien jälkeen jäähdytin oli jäähtynyt vesipullon kallistelua varten, joten pääsimme kotimatkalle ihan rauhassa.
Allegro seikkaili kanssani vain kesän ja syksyn 1982. Suomen rajat riittivät, mutta kaikenlaista tuli nähtyä Helsingin ja Ivalon välillä. Vuoden lopussa valmistuin opettajaksi ja tuli aika siirtyä virkaan Kainuuseen.
Rahapulassani luulin, että olisi mahdollista siirtyä julkisen liikenteen käyttäjäksi ja myin Allegron. Pettymys kainuulaiseen linja-autoliikenteeseen oli karvas, mutta siitä alkaakin sitten jo toisen auton tarina.
MAARIT TOLONEN
Sotkamo
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
