Kuntahankinnat kilpailuttaa ruokaa kuntien puolesta
Kunnissa syödään paljon: päiväkodeissa, kouluissa, terveyskeskuksissa, vanhainkodeissa ja työpaikkaruokaloissa. Satojatuhansia annoksia joka päivä.
Leipää, maitoa, perunoita, jauhelihaa, kalapuikkoja ja porkkanoita siis tarvitaan.
Kunnat ja kuntaorganisaatiot tekevät vuosittain hankintoja noin 20 miljardilla eurolla.
Kuntaliitto-konserniin kuuluva KL-kuntahankinnat on neuvotellut osasta niistä keskitetysti 54 valmista puitesopimusta. Sopimukset ulottuvat koulu- ja toimistotarvikkeista it-järjestelmiin, elintarvikkeisiin, energiaan, kalusteisiin ja terveydenhuollon tarvikkeisiin.
Myös sote-puolella on kilpailutettu asumispalveluita kolmelle kuntaryppäälle paikallisesti.
Elintarvikehankintojen osuus on 30 miljoonaa euroa, joka on noin 14 prosenttia kunta-alan ruoka-hankinnoista. Elintarvikkeita hankkii KL-Kuntahankintojen kautta 80 kuntaa.
Puitesopimus on siis merkittävä tekijä ruokamarkkinoilla, vaikka ruuan kokonaismyynti lasketaankin miljardeissa.
Tänä vuonna päättyvä puitesopimus sisälsi esimerkiksi yli kaksi miljoonaa litraa maitoa, 130 tonnia kypsää ja raakaa jauhelihaa ja 30 tonnia kaurahiutaleita.
Puitesopimuksen elintarvikkeiden kotimaisuusaste oli Kuntahankintojen mukaan 70–80 prosenttia.
Kuntahankinnat kilpailuttaa parhaillaan elintarvikkeita seuraavaksi neljäksi vuodeksi, sillä nykyinen sopimus Kespron kanssa päättyy vuoden lopussa.
Tälläkin kerralla sopimus tehdään yhden tukkurin kanssa. Valittu tukku toimittaa tilaajille tarvittaessa kaiken jauhelihasta ryyneihin, banaanista porkkanoihin ja viilistä leipään.
”Isommilla volyymeillä saamme neuvoteltua paremmat hintaedut asiakkaillemme”, sanoo KL-Kuntahankintojen toimitusjohtaja Raili Hilakari.
Hän tähdentää tehokasta sopimusvalvontaa paitsi hinnoissa myös laadussa ja koko elinkaaressa. Esimerkiksi saman tietokoneen voi saada halvemmalla muualta, mutta puitesopimus tarjoaa koko palvelupaketin.
Myös elintarvikkeissa tavoitteina ovat mahdollisimman suuret kertaostot ja edullinen hinnoittelu, mutta ne eivät ole ainoat kriteerit.
”Tarjoamme kattavan valikoiman yhdestä kanavasta. Asiakkaamme voivat kuitenkin ostaa tukkurilta pelkästään kuivatuotteet ja hankkia esimerkiksi vihannekset, leivät ja maitotaloustuotteet omista kanavistaan vaikkapa lähialueen toimijoilta.”
Kotimaisuus ei voi Hilakarin mukaan olla koskaan pakollinen vaatimus kilpailutuksessa. ”Sen määrää tiukka hankintalainsäädäntö”, hän sanoo.
Myös nelivuotinen sopimuskausi ja tuotannon kausivaihtelu estävät kotimaisuusvaatimukset.
”Kilpailuttaja ei saa myöskään pyytää tiettyä tuotemerkkiä, esimerkiksi Kultamokkaa, mutta voi kyllä edellyttää tietynlaista paahtoa ja pakkausta tai muuta ominaisuutta.”
Hilakarin mukaan kilpailutuksissa panostetaan vuoropuheluun yritysten ja asiakkaiden kanssa. Ruokapuolen tarjoajat saavat tietoa kilpailutuksesta, voivat kertoa Kuntahankinnoille omista tuotteistaan ja palveluistaan ja lisäksi verkottua keskenään ja hankkiutua alihankintasuhteisiin.
Tulevaksi nelivuotiskaudeksi tämä on myöhäistä, sillä kilpailutus päättyi viime torstaina.
Pientenkin tuottajien kannattaa kuitenkin aina seurata meneillään olevia kuntien kilpailutuksia ja ennakkoilmoituksia sähköisten järjestelmien kautta.
Puitesopimuksen tarjousajan päätyttyä tarjouksia vertaillaan ja Kotkan, Porvoon, Jyväskylän, Loviisan, Vihdin, Lohjan ja Karstulan kuntien ruokapalveluiden ammattilaisista koostuva raati arvioi esimerkiksi tarjotut kahvit ja lihatuotteet aistinvaraisesti.
Yksi elintarvikesopimuksen aktiivisista asiakkaista on Kotkan kaupungin omistama Kymijoen Ravintopalvelut Oy, joka valmistaa keskuskeittiöissä päivittäin 15 000 annosta eri asiakasryhmille sekä toimittaa kotiin aterioita ja kauppakasseja.
Tuotantopäällikkö Jyrki Karppinen painottaa hinnan sijasta terveellisyyttä ja nuorten ravitsemuskasvatusta sekä luomu- ja lähiruuassa laatua: lähitilan multaporkkanan sijasta ammattikeittiö tarvitsee jalostettuja eli valmiiksi kuorittuja ja pilkottuja tuotteita.
Eija Mansikkamäki
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
