Koneviesti: Säädä rengaspaineet työn mukaan – säästät aikaa ja rahaa

Leveä 710-millinen rengas kestää hyvin maksimivetoakin alhaisella rengaspaineella (1,0/1,2 bar). Kuvassa mylly jauhaa 100 prosentin teholla 20 sentin syvyyteen noin 8 km vauhtia ja luistoprosentti on noin 14. Kuva: Jussi Knaapi, Stiina Hovi

Kun työsyvyyttä lisättiin aina 25 senttiin saakka, alkoi eroja syntyä. Nopeus tippui, luisto kasvoi ja polttoaineen kulutus nousi. Kuva: Jussi Knaapi, Stiina Hovi

Rengaspaineiden säätäminen työn mukaan unohtuu usein. Säätämällä paineet sopiviksi säästyy kuitenkin sekä aikaa että polttoainetta. Testasimme, miten reilun 200 hevosvoiman moottoriteho saadaan muutettua vetotehoksi, kun rengaspaineet optimoidaan.

Koetraktorimme Valtra T-4 214 Direct oli varustettu Mitaksen AC65-sarjan vyörenkain. Kyseessä on tavallinen korkeaprofiilinen standardirengas.

Kultivaattorin kera noin 10 000 kiloa painava yksikkö kuormittaa taka-akselia noin 7 000 kilolla. Rengasta kohden kuormitus on noin 3 500 kilon luokkaa.

Käytimme mittapenkkinä Valtra Smart -tiedonkeräimellä varustettua T-4 sarjan 214 Directiä. Järjestelmä tallentaa kymmenen sekunnin välein dataa pilvipalvelimeen. Automaattiohjauksen avulla kutakin rengaspaineasetusta oli helppo sijoittaa hajalleen koelohkolle, joten neljän kerranteen ja 300–400 metrin sarkapituuden tuloksena datapisteitä kertyi noin 50 kappaletta kustakin verrokista.

Vetovastusta tarjosi 7-jalkainen Greenpower-kultivaattori, jonka työleveys oli kolme metriä. Levein hanhenjalkaterin varustettu laite muokkaa koko profiilin väkevästi myllertäen. Piikin laukaisulaite on tukeva, ja työsyvyys pysyy jämäkästi asetetussa arvossa. Käytimme rengaspainekokeessa kauttaaltaan tasan 15 sentin työsyvyyttä.

Tässä jutussa näkyvä graafi kertoo, miten alhaisin rengaspaine on edesauttanut nopeinta työn suoritusta alhaisimmilla polttoaineen kulutuksella per hehtaari.

Hyvissä olosuhteissa ja kevyemmällä kuormituksella erot pienenevät ja päinvastoin. Renkaiden puhdistuvuus ei koeolosuhteissamme ollut koetuksella. Hyvän kitkakertoimen myötä renkaiden pito oli liki optimaalinen. Silti pieniä eroja syntyi.

Toinen havainto kertoo, että työsyvyyden kasvattaminen ilman syytä ei kannata. Matalaan muokaten samalla energiapanoksella saadaan paljon enemmän aikaiseksi. Jos muokkauskerros on samalla biologisesti aktiivinen kerros, saadaan prosessiin fysiikan ohella myös biologia mukaan.

Lyhyesti tiivistäen voi todeta: Käytä peltotöissä aina alhaisinta turvallista painetta. Näin säästät aikaa, polttoainetta ja maan rakennetta. Rengaskin kuluu vähemmän, kun turha luisto jää pois.

Oheinen teksti on lyhennelmä tulevan Koneviestin jutusta, jossa esitellään aihetta tarkemmin.

27.4. ilmestyvässä Koneviestissä myös paljon lisää rengasasiaa!