Kesärenkaiden kunto parantunut
Vanha rengas ei ole pidoltaan uuden veroinen, vaikka urissa on riittävästi syvyyttä. Jarmo Palokallio Kuva: Viestilehtien arkistoEdellisten vuosien rengasratsioissa on löytynyt aina vaan enemmän autoilijoita, jotka ovat ajaneet renkaat sakkorajoille ja sen ylikin. Syyksi on arveltu taantuman pitkittymistä.
Siksi tämän syksyn rengasratsioista odotettiin entistä heikompia tuloksia. Toisin kävi.
”Ennakkoarviot kesärenkaiden syyskunnon romahtamisesta ovat osoittautumassa vääriksi. Renkaiden kunto oli viimevuotista parempi”, kertoo kampanjapäällikkö Risto Keskiruokanen Autonrengasliitosta.
Ennakkotiedot perustuvat syyskuun alun rengasratsioissa syynättyjen autojen renkaisiin. Ratsioissa tutkituista autoista 13 sadasta liikkui huonoilla renkailla. Viime syksynä heikkorenkaisten autojen osuus oli 15 prosenttia.
Kokonaisuutena renkaiden kunto on vuosien saatossa kohentunut. Vielä 1990-luvun lopulla lähes neljännes autoista ajoi heikkokuntoisilla renkailla.
Sen jälkeen renkaat paranivat tasaisesti, kunnes pitkittynyt taantuma alkoi pidentää renkaiden vaihtoväliä ja heikentää niiden kuntoa. Nyt käsillä näyttäisi taas olevan käänne parempaa.
”Useimmat autoilijat pitävät huolta renkaistaan vaikeinakin aikoina. Toisaalta liikenteessä on edelleen huolestuttavan paljon autoilijoita, jotka eivät tiedosta renkaidensa huonoa kuntoa”, sanoo Keskiruokanen.
Vaikka renkaiden kunto oli tänä syksynä aavistuksen aiempaa parempi, edessä on pitkä tie. Suomessa on käytössä noin 3,4 miljoonaa henkilö- ja pakettiautoa. Niistä heikkokuntoisilla renkailla liikkuu lähes puolisen miljoonaa ajoneuvoa.
Huonokuntoiseksi luokitellaan rengas, jonka urasyvyys on 2 millimetriä tai vähemmän. Laki edellyttää kesärenkailta vähintään 1,6 millin urasyvyyttä, mutta silloin ajetaan jo riskillä.
Keskiruokasen mukaan turvasuositus sadekelillä on vähintään neljä milliä.
Urasyvyys vaikuttaa ratkaisevasti vesiliirtoon ja jarrutusmatkoihin märällä tienpinnalla.
”Turvasuosituksien mukaiset renkaat löytyvät noin kahdesta autosta kolmesta. Autoilijoiden pitäisi muistaa, että edes turvasuosituksen mukainen urasyvyys ei aina takaa turvallista rengasta. Tämä koskee etenkin talvirenkaita.”
Jos auton käyttö on vähäistä ja renkaat ovat vanhat, myös kesärenkaat saattavat menettää pitonsa, vaikka kulutuspintaa on jäljellä reilusti. Samoin yllätyksiä aiheuttavat kesäkäyttöön otetut talvirenkaat.
Vuoden ympäri talvirenkailla ajavien osuus on painunut muutamaan prosenttiin. Se on myönteistä, sillä nastojen nyppiminen ei tee loppuun ajetusta talvirenkaasta kelvollista kesärengasta, eikä kitkarengaskaan ole parhaimmillaan kesäkeleillä.
Myös ilmanpaineella on suuri vaikutus lopputulokseen. Autoilijat kiinnittävät ilmanpaineisiin valitettavan vähän huomiota, vaikka sillä on suuri vaikutus myös myös kulutukseen.
Suurelle osalla kuljettajista riittää, että ilmanpaineet tarkastetaan keväällä, kun renkaat vaihdetaan. Osa autoilijoista ei tee sitä edes silloin.
Vain neljännes autoilijoista kertoo tarkastavansa ilmanpaineet kuukausittain.
Siihen nähden ilmanpaineet olivat kohtuullisen hyvin kohdallaan. Samalla akselilla liian suuria ilmanpaineen eroja löytyi toissa vuonna harvemmasta kuin joka kymmenennestä ajoneuvosta.
Kun kaikki renkaisiin liittyvät ongelmat lasketaan yhteen, puutteita löytyi tuolloin joka neljännestä ajoneuvosta.
Autonrengasliitto, Liikenneturva ja poliisi ovat järjestäneet neuvontahenkisiä rengasratsioita vuodesta 1997 lähtien.
Tämän syksyn rengasratsioissa tutkitaan 12 000 henkilö- ja pakettiauton renkaat. Ratsioita järjestetään 60–70 paikkakunnalla.
Kattavat tiedot paikkakuntien osalta julkaistaan syyskuun loppupuolella.
JARMO PALOKALLIO
Autoilijoiden pitäisi muistaa,
että edes turvasuosituksen
mukainen urasyvyys ei aina takaa
turvallista rengasta.«
risto keskiruokanen
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
