Maitotilalta ralliauton rattiin: Juho Hänninen pääsi määrätietoisella työllä MM-sarjaan

Jokaisen testipätkän jälkeen Juho Hänninen kertoo kuinka auto käyttäytyi. Kuuntelemassa on pari kolme mekaanikkoa. Kuva: Visa Vilkuna

Testipäivä työllistää yli 20 alan ammattilaista. Kuva: Visa Vilkuna

Tietotekniikka on erittäin tärkeässä osassa, kun autoa testataan. Testiauton lukuisat anturit antavat korvaamatonta tietoa kehitystyön tueksi. Kuva: Visa Vilkuna

Punkaharjulla asuva maidontuottaja, metsätilallinen ja WRC-luokan rallikuski Juho Hänninen on maatilan kasvatti. Karjanhoidon sekä viljely- ja metsätöiden lisäksi Hännisten tilalla on aina harrastettu autourheilua.

"Rallin ajamiseni lähti isän innostamana. Hän oli ajellut rallikisoja nuorempana ja talossa oli aina jonkinlaisia ralliautoja. Itse aloitin kilpa-ajon 13-vuotiaana jokamiehenluokassa. Myöhemmin siirryin sitten vaativampiin luokkiin", muistelee Hänninen ralliuransa alkua.

Hännisen pitkäjänteinen ja määrätietoinen työ rallimaailmassa palkittiin viime vuonna, kun miehelle avautui paikka MM-sarjaan ajavan Toyotan Gazoo Racingin WRC-tehdastallissa.

Ralliuran rakentaminen on usein hitaasti etenevää ahkeroimista. On uskottava omaan tekemiseen ja osaamiseen. Oikotietä rallimaailman kirkkaimpaan kärkeen ei ole, vaan alkuvaiheen läksyt on tehtävä täsmälleen oikeaan aikaan.

Hännisen tämän kesän viikot 28. ja 29. menevät pitkälti auton testaamiseen Keski-Suomessa. Heinäkuun 14. päivä ajettava testi on enemmänkin tulevaisuuteen suuntaava. Siinä on käytössä uusia ratkaisuja ja komponentteja, jota kenties tulevat käyttöön tulevaisuudessa. Seuraavalla viikolla on pari testipäivää, jotka palvelevat yksinomaan tulevaa Neste Rallia.

Hännisen mukaan lähes jokaisen MM-osakilpailun alla on pari testipäivää. Tänä vuonna poikkeuksen muodostivat Sardinia ja Argentiina, joiden testit yhdistettiin.

Renkaitahan ei sen kummemmin kannata testata, sillä käytössä on vain kaksi hyväksyttyä kumiseosta. Pääosa testistä on jousituksen kanssa touhuamista. Jousien ja iskunvaimentajien valmistajia on maailmassa useita ja tältä puolelta löytyykin suurin kehityspotentiaali.

"Hitaissa ralleissa, kuten Sardiniassa, jousitus on aavistuksen verran pehmeämpi, kuin vaikkapa nopeavauhtisessa Neste Rallissa. Tärkeintä on löytää autoon mahdollisimman hyvä vakaus sille nopeudelle, jota kussakin rallissa ajetaan", Hänninen selventää.

Liukkaalla tiellä jousitus saa olla pehmeämpi, mutta pitävällä alustalla jäykkä jousi toimii paremmin. Hidas ja nopea ralli vaativat omat kikkansa jousituksen lisäksi myös voimansiirtoon. Lukkojen esijännityksistä haetaan optimaalista yhdistelmää eteen, taakse ja keskelle. Kolmen tasauspyörästön lukon on pelattava saumattomasti yhteen.

Autoissa on paljon antureita, jotka kertovat miten autoa ja alusta käyttäytyvät. Testivaiheessa antureita ja mittalaitteita on käytössä paljon enemmän kuin itse kisassa. Tietokoneelta saadaan Hännisen mukaan erittäin paljon arvokasta tietoa auton säätämiseen ja kehittämiseen.

"Tietokone on hyvä ja välttämätön apu auton säädössä, mutta kuljettaja on kuitenkin ykkönen näissä asioissa. Kuskin takapuolituntuman ja tietokoneen datan perusteella säädöt yleensä onnistuvat mallikkaasti", Hänninen muistuttaa.

Melko usein tietokone kertoo, mitä pitää tehdä, mutta viimeinen silaus saadaan kuskin kokemuksesta. Kun kuski on saanut sanoa sanansa ja tuntemuksena mekaanikoille, niin kuskille tulee autoon ja ajamiseen luottamuksellinen tunne.

Testipätkien ajanotto kertoo lahjomattomasti, mihin suuntaan säätämisessä ollaan menossa. Välillä testipäivä saattaa mennä hieman ihmettelyksi ja lopullinen hienosäätö jää lähemmäksi rallia. Päivää ennen jokaista MM-rallia on vielä testipätkä eli shakedown, missä talleilla on mahdollisuus kerätä tietoa auton säätämiseen. Neste Rallin shakedown on Ruuhimäki, mistä huoltopisteelle ei ole kuin 30 kilometriä, eli säätäminen voi jatkua aivan viimeiseen iltaan.

Suomen yleisessä käytössä olevat soratiet ovat Hännisen kokemuksen mukaan yllättävän kestäviä. Kahteen kertaan ajettavilla pätkilläkään ei tarvitse ihmeemmin jousitukseen välillä kajota. Ehkä maavaraa on hieman lisättävä. Ulkomailla sorarallit ajetaan pehmeämmillä teillä, jotka eivät ole yleisessä käytössä. Näillä pätkillä toinen ajokerta on tien kulumisen takia koko lailla erilainen kuin ensimmäinen veto.